Pariisin lumo

Mikä siinä Pariisissa nyt niin viehättää?
Et ilmeisesti vieläkään ole kyllästynyt Pariisiin?
Löydätkö Pariisista enää mitään uutta?

Näiden kaltaisiin kysymyksiin saan vastata vähän väliä, joten tällä kertaa avaan vähän suhdettani kaupunkiin.

Kävin Pariisissa ensimmäisen kerran pikkutyttönä, toisen kerran aikuisiällä. Ensimmäisestä kerrasta ei jäänyt muistikuvia ja toisella kerralla kaupunki ei tehnyt minuun vielä erityisen suurta vaikutusta. Muutamia vuosia sitten ajatus Pariisista alkoi kuitenkin kiehtoa kovasti ja minulle tuli vahva tunne, että tällä kertaa saattaisin tykästyä kaupunkiin. Toukokuussa 2013 lähdinkin sitten pitkäksi viikonlopuksi matkaan. Muistan vieläkin sen hetken kun saavuin hotellihuoneeseeni, avasin ranskalaisen parvekkeeni ikkunat ja näin kattojen yli Notre Dame -kirkon. Viikonloppua ei haitannut sekään, että vettä satoi välillä vaakatasossa ja lämmintä oli vaivaiset kuusi astetta. Ihastuin kaupunkiin ikihyviksi! Reilun neljän vuoden aikana olenkin sitten käynyt Pariisissa vähintään kolme kertaa vuodessa, tosin tänä vuonna kertoja näyttää tulevan peräti kuusi.

Ja miksi olen niin ihastunut Pariisiin? Ennen kaikkea Pariisi on minusta aivan äärettömän kaunis kaupunki. Rakastan Marais’n keskiaikaisia rakennuksia ja kiemurtelevia katuja, Montmartren kukkuloita, keskustan näyttäviä bulevardeja sekä Haussmann-tyylisiä, symmetrisiä taloja. Kun kävelen hissukseen ja maltan vilkuilla myös sivuilleni, huomaan avoimia, takorautaisia portteja, kukkia pursuavia sisäpihoja, katutaidetta tai vaikka oven suussa ystävällisesti katselevan ranskanbulldoggin.

IMG_1145

Minua viehättää kovasti myös se, että mihin tahansa Pariisin keskustassa katsonkin, näen hyvin todennäköisesti joko kirjakaupan, kukkakaupan tai leipomon. Kirjallisuuden, kukkien ja hyvän ruoan arvostus tuntuu jotenkin lohdulliselta. Kirjakaupat ovat lattiasta kattoon täynnä pehmeäkantisia, edullisia kirjoja, niissä on ruuhkaa perjantai-iltaisinkin eikä kirjakauppojen valikoimiin kuulu meikäläiseen tyyliin penaaleja, leluja, vihkoja tai muuta sälää, vaan niissä keskitytään kirjoihin. Kukkakaupat houkuttelevat asiakkaita runsaalla valikoimalla ja edullisilla hinnoilla. Olen tosin nähnyt Pariisissa myös niin ylellisen näköisen, miehen kämmenen kokoisiin ruusuihin erikoistuneen kaupan, etten uskaltanut edes astua ovesta sisään. 😀 Leipomoiden ikkunoita tutkin samalla hartaudella kuin toiset vaatekauppojen ikkunoita. Niiden silmiä hivelevät leivokset ovat kuin pieniä taideteoksia ja värikkäiden macaron-rivistöjen valikoima saa maltillisimmankin sokerihiiren vauhkoontumaan. Eikä ole harvinaista nähdä pitkän jonon kiemurtelevan leipomon ulkopuolelle saakka pariisilaisten jonottaessa patonkiaan.

Kaunista Pariisissa ovat myös sen asukkaat. Ihailen erityisesti yli 50-vuotiaita, oman tyylinsä löytäneitä itsevarmoja pariisilaisnaisia. He eivät juokse trendien perässä, vaan näyttävät ajattoman tyylikkäiltä rohkeissakin asuvalinnoissaan. Pariisilaismiehet puolestaan ovat mestareita kaulahuivin käytön kanssa ja syksy onkin loistavaa aika bongailla siistejä ja tyylikkäitä miehiä kaulaliinoissaan.

Kirjojen, kukkien ja patongin lisäksi pariisilaiset arvostavat käytöstapoja, mikä lämmittää sydäntäni. Mihin tahansa menenkin – kahvilaan, vaatekauppaan, ravintolaan – voin olla aika varma, että sisään astuessani kuulen henkilökunnan tervehtivän ja nyökkäävän suuntaani.  Mikäli tiskin takana on kiirettä eivätkä tarjoilijat satu minua huomaamaan, huikkaan tiskin suuntaan silti bonjour. Näin ilmoitan tulostani, jolloin tarjoilija tietää tulla ottamaan tilaustani. Tietysti myös merci ja au revoir on syytä opetella ja ottaa Pariisissa ahkeraan käyttöön. Toisaalta pariisilaiset osaavat hiljaisella äänellä puhumisen jalon taidon esimerkiksi metrossa, eikä siellä ikinä kuule ihmisten kailottavan puhelimiinsa – tapa jonka soisi yleistyvän…

Kaltaiseni museorotta arvostaa myös Pariisin näyttely- ja muuta kulttuuritarjontaa. Jo pelkästään museoiden pysyvissä kokoelmissa riittäisi tutkittavaa vuosiksi, mutta tarjolla on aina myös huippuhienoja vaihtuvia näyttelyitä. Tekeminen kaupungissa ei siis lopu, mutta usein mukavaa on myös päämäärätön hortoilu kaupungin kaduilla tai kahviloissa istuskelu ja pariisilaisen elämäntavan seuraaminen.

Ja koska opiskelen ranskaa, on hauskaa päästä harjoittelemaan kieltä paikan päälle. Pariisilaisten nopeaa papatusta tosin on huomattavasti hankalampi seurata kuin eteläranskalaisten hitaampaa puheenpartta, mutta onnistumisen ilo on sitäkin suurempi kun huomaa pystyneensä käymään keskustelun – vaikka lyhyenkin – ranskaksi!

Pariisi tuntuu minusta hyvällä tavalla vanhanaikaiselta kaupungilta, vaikka se tietysti ihan moderni ja eteenpäin katsova kaupunki onkin. Ihmetelkööt muut jatkossakin, minulle Pariisi näyttäytyy edelleen hurmaavana, kauniina ja yllättävänä kaupunkina, jonne mielelläni palaan aina uudelleen. 🙂

pariisi167-2

 

 

 

 

 

 

Mainokset

Suklaamessuista pop-taiteeseen – syksyn 2017 tapahtumatärpit

Pariisilaiset palasivat lomilta syyskuun alussa ja kaupunki on alkanut sykkiä jälleen. Vaikka Pariisin turistisesonki on kesällä kiihkeimmillään, on kirpeän aurinkoinen syksy mielestäni aivan erinomaista aikaa matkustaa kaupunkiin. Ei pelkästään kivojen kelien puolesta, vaan myös tapahtumien, joita kaupunki on pullollaan. Tässä pieni katsaus tulevan syksyn tapahtumatarjontaan Pariisissa.

Huomasin viime viikolla, että Pariisin vanhaan oopperataloon, Palais Garnieriin, järjestetään after-hours -kierroksia, mikä tarkoittaa, että oopperan sulkeuduttua klo 17 muulta yleisöltä, pääsee rakennukseen tutustumaan pienessä ryhmässä. Kierroksen asiakasarviot olivat hyvin positiivisia, joten varasin itselleni paikan marraskuulle, jolloin taas Pariisissa olen. Opastettuja kierroksia järjestetään kerran viikossa lauantaisin ja puolentoista tunnin kierros maksaa 19,50 euroa. Hinta on mielestäni ihan kohtuullinen ottaen huomioon, että tavallinen lippu oopperaan maksaa 12 euroa. Nyt ei tietenkään puhuta oopperan esityksistä, vain ainostaan sisäänpääsystä rakennukseen. Ja rakennus todellakin on käymisen arvoinen! Olen käynyt oopperatalossa muutaman kerran ja talon yltäkylläiset koristelut, kimaltelevat kristallilamput, kattofreskot ja samettiverhoilut hivelevät silmää joka kerta. Lisätietoa after-hours -kierroksista löytyy tämän linkin kautta.

Yksi syksyn mielenkiintoisimmista näyttelyistä avautuu Grand Palais’ssa 21.9. Jo edesmennut amerikkalaisvalokuvaaja Irving Penn muistetaan dramaattisten muotikuviensa lisäksi erityisesti Pablo Picasso-, Audrey Hepburn- ja Alfred Hitchcock -potreteistaan. Retrospektiivi näyttely käsittää 240 valokuvaa, se menee tammikuun 29. päivään saakka ja liput maksavat 13 euroa. Tämä näyttelyn aion ehdottomasti käydä itse katsomassa.

Myös toinen kiinnostava näyttely menee Grand Palais’ssa tänä syksynä. Lokakuun 10. päivä aukeaa Gauguin l’alchimiste -niminen näyttely, joka esittelee Paul Gauguinin käyttämiä maalaustekniikoita ja artistin luovaa prosessia. Esillä on yli 200 teosta, mm. maalauksia, keramiikkaa, veistoksia ja piirustuksia. Tähän näyttelyyn lipun saa 14 eurolla ja teoksia voi käydä ihastelemassa tammikuun 22. päivään asti.

Suklaan rakastajille on tiedossa kissanpäivät 28.10. kun Porte de Versailles’n messukeskuksessa pyörähtää käyntiin suklaamessut, Salon du Chocolat. Yli 500 näytteilleasettajaa 60 maasta, suklaan valmistusta, työpajoja, muotinäytös (suklaasta valmistettuja vaatteita!), suklaaveistoksia, tapahtumia lapsille, maistiaisia…no niin, nyt karkkihammasta alkoi kolottaa 😀 Messut kestävät viisi päivää ja yhden päivän lippu maksaa 14 euroa. Lisätietoa messuista löytyy tapahtuman nettisivuilta.

Pop-taiteesta kiinnostuneiden kannattaa suunnata Musée Mailloliin syyskuun 22. päivästä eteenpäin. Pop Art – Icons That Matter -näyttely keskittyy 1960 – 1970 -lukujen pop-taiteeseen ja esillä on teoksia tunnetuilta taiteilijoilta kuten Roy Lichtenstein, Jasper Johns, Robert Rauschenberg, Claes Oldenburg ja tietysti myös Andy Warhol. Musée Maillol on itselleni entuudestaan tuntematon museo, joten siinäkin mielessä visiitti kiinnostaa itseäni. Museo sijaitsee seitsemännessä arrondissementissa osoitteessa 61, Rue de Grenelle. Lippu näyttelyyn maksaa 13 euroa ja pop-taidetta on esillä aina tammikuun 21. päivään saakka.

Arabimaailman instituutissa on 13.9.-12.11. valokuvanäyttely, joka esittelee arabimaailmaa nykyajan valokuvaajien silmin. Esillä on noin 50 taiteilijan töitä painopisteen ollessa tunisialaisten ja algerialaisten valokuvaajien teoksissa. Arabimaailman insituutissa kannattaa muutenkin käydä, sillä moderni rakennus on hieno, siellä on mukava kahvila ja kattoterassilta avautuvat hulppeat näkymät yli Seinen. Rakennukseen on vapaa pääsy, mutta näyttelylippu kustantaa 13 euroa.

Jos olet Pariisissa lokakuun 7. päivä, niin älä missaa Nuit Blanche -tapahtumaa. Nykytaidetta esittelevä tapahtuma levittäytyy kyseisenä lauantaina kaupungin kaduille taideinstallaatioiden, valo- ja ääniesitysten, tanssin, performanssien ja katutaiteen merkeissä. Julkinen liikenne toimii läpi yön ja iloinen karnevaalitunnelma kaupungin kaduilla on taattu.

Kiinnostavatko keikat? Pariisissa esiintyvät tänä syksynä mm. Ennio Morricone, Nick Cave, Lady Gaga, Airbourne, Marilyn Manson, Depeche Mode, Jamiroquai, Alice Cooper, Queens Of The Stone Age, The Rolling Stones – ihan nyt vain muutamia mainitakseni. Ja jos haluaa käydä heiluttamassa Suomen lippua, niin esimerkiksi Steve’n’Seagulls, The Rasmus ja Brother Firetribe esiintyvät Pariisissa syksyn aikana. Festarikausi jatkuu Pariisissa pitkään, sillä marraskuun alussa järjestetään indie-popiin keskittyvä Pitchfork Music Festival Paris, onneksi sentään sisätiloissa. Lisätietoa kaupungissa järjestettävistä keikoista löytyy Pollstarin sivuilta.

Tässä olivat omat suosikkini lähikuukausien tapahtumista. Eiköhän pieni matka Pariisiin olisi siis syksylläkin ihan paikallaan?

nana11
Niki de Saint Phalle: Nana Danseuse

Pariisin uusi maamerkki

Eiffel-torni, Notre-Dame, Riemukaari, Palais Garnier, Centre Pompidou…Pariisissa on näyttäviä maamerkkejä vaikka kuinka paljon ja nyt niitä on vielä yksi lisää. Läntiseen Pariisiin keskelle Seineä nousi huhtikuussa upea konserttisali nimeltään La Seine Musicale. Se näyttää Seineä halkovalta laivalta, jonka päällä on munanmuotoinen lasirakennelma sekä kattopuutarha. ”Munaa” reunustaa auringon liikkeen mukaan pyörivä purje, jossa on 470 aurinkopaneelia maksimoimassa energiantuotantoa ja samalla suojaamassa konserttisalia suoralta auringonpaisteelta. Japanilaisen Shigeru Banin ja ranskalaisen Jean de Gastines’n suunnittelema hulppea rakennus maksoi 170 miljoonaa euroa.

laseinem-3

laseinem-2

Paikan avajaisissa esiintyi itse Bob Dylan, minkä jälkeen lavalla on nähty mm. klassisen ja popmusiikin konsertteja, nykytanssia, balettia ja musikaaleja. Rakennuksessa on 6000 hengen konserttisali ja klassista musiikkia varten 1150 hengen sali.

La Seine Musicale on auki myös muille kuin lipun ostaneille konserttivieraille ja talon sisäosia pääsee tutkimaan päivittäin. Itse olin aamuvirkkuna paikalla niin aikaisin, etten sisälle valitettavasti päässyt, mutta paikan tarjonta näyttää niin kiinnostavalta, että epäilemättä käyn siellä joskus vielä ihan maksavanakin asiakkaana. Sisäänkäynnin päälle on muuten rakennettu suunnattoman kokoinen näyttötaulu, jolta sisällä esitettäviä tapahtumia voi katsella ulkona ilmaiseksi. Kelpaa lähiseudun asukkaiden lähteä iltakävelylle!

laseinem-1

La Seine Musicale sijaitsee aika kaukana Pariisin ydinkeskustasta, mutta sinne pääsee jäämällä pois Pont de Sèvres -asemalla metrolinjalla yhdeksän. Rakennuksen liepeillä ei oikeastaan ole muuta nähtävää, mutta rakennusta kannattaa tulla ihastelemaan ihan varta vastenkin. Alueella on paljon mielenkiintoista modernia arkkitehtuuria, mikäli Haussmannin talot keskustassa alkavat kyllästyttää (no, se tuskin on mahdollista…).

Lopuksi vielä La Seine Musicalen nettisivut, jotka löytyvät täältä. Sivuilta voi kurkkia mitä kaikkia esityksiä on tulossa ja vaikka napata lomaohjelmaan vähän kulttuuria.

laseinem-5

laseine-7

laseinem-4

 

Rue des Thermopyles – maalaistunnelmaa Pariisissa

Pariisi on kuuluisa upeista bulevardeistaan, mutta kaupungissa on myös lukuisia viehättäviä ja rauhallisia pikkukatuja, joiden ei uskoisi sijaitsevan suurkaupungin sydämessä. Olen esitellyt aiemmin Rue Crémieux’n, jota reunustavat pastellisävyiset talot ja kukkaistutukset, mutta nyt haluan kertoa vähän vaatimattomammasta, mutta sitäkin viehättävämmästä Rue des Thermopyles’tä. Näin taannoin Instagramissa kuvan tästä 14:nnessä arrondissementissa sijaitsevasta kadusta ja päätin seuraavalla matkallani käydä tutkimassa sitä. Rue des Thermopyles ei ole ihan ydinkeskustassa turistivirtojen reitin varrella, joten sinne pitää (ja kannattaa) varta vasten lähteä. Katu on kuitenkin varsin helppo löytää hyppäämällä metroon numero 13 ja jäämällä Pernety-asemalla pois. Asemaa risteävät kadut ovat vilkkaita ja yllätys onkin suuri, kun noin sadan metrin kävelymatkan päässä löytyy tämä hyvin hiljainen ja lähes maalaismainen katu.

thermo-1
Vihreä keidas keskellä Pariisia

Mukulakivillä päällystetty, 280 metriä pitkä Rue des Thermopyles huokuu rauhallisuutta ja tunsinkin itseni lähestulkoon tunkeilijaksi katua mittaillessani ja valokuvaillessani. Silloin tällöin ulko-ovi avautui ja joku kadun asukkaista lähti töihin tai kouluun, mutta muuten katu oli varsin hiljainen. Kadun varrella ei ole kauppoja, joten pääasiassa siellä liikkuvat vain asukkaat. Kuten Rue Crémieux’tä, myös tätä katua koristavat upeat viherkasvit ja kukat, joita on istutettu katua reunustaviin ruukkuihin. Visterit ja muratit tekevät kadusta maalaismaisen vehreän. Värikkäät ovet tuovat puolestaan pirteyttä muuten vaaleasävyisiin taloihin.

ovi3
Olisipa mukava astua näistä ovista sisään

 

thermop-4
Niin oliko tämä Provence vai Pariisi?

Rue des Thermopyles on todella ihana keidas keskellä Pariisia ja ehdottomasti käymisen arvoinen. Jos Rue Crémieux’llä joutuukin välillä väistelemään muita turisteja ja valokuvaajia, niin Rue des Thermopyles’llä saa nauttia kadun kauneudesta ja hiljaisuudesta lähes itsekseen.

thermop-1
Miten tuosta ovesta mahtaa päästä ulos repimättä kukkia mukanaan…
thermop-2
Kadun päästä löytyy hauska puutalo

 

Promenade Plantée – vihreä puistotie Pariisin sydämessä

Pariisin sykkeestä on helppo päästä rauhoittumaan luonnon äärelle kaupungin lukuisiin kauniisiin puistoihin. Yksi vaihtoehto tehdä pitkä ja rauhallinen kävely- tai juoksulenkki on nousta Bastillen aukion liepeiltä Promenade Plantée -nimiselle 4,5 km mittaiselle tielle, joka vie Bois de Vincennes -puistoon saakka 12:nnessa arrondissementissa. Vanhan rautatien paikalle rakennetty tie otettiin käyttöön vuonna 1993.

Reitti kulkee paikoitellen jopa 10 metriä maanpinnan yläpuolella, joten sen varrelta pääsee näkemään kaupunkia ihan uudesta näkövinkkelistä. Koko 4,5 km matkaa ei kuitenkaan tarvitse kerralla kävellä, vaan tien varrelta löytyy useita poistumisreittejä. Osan matkaa tie on sallittu vain jalankulkijoille, osalle matkaa ovat tervetulleita myös pyöräilijät.

 

vihreä-1
Promenade Plantéen alkupää
vihreä-10
Kurkkaus reitiltä alas Gare de Lyonia kohti

Reittiä reunustavat rönsyilevät kukat, pensaat ja puut, jotka mukavasti vaimentavat liikenteen melun lähes olemattomiin. Mikäli kuulet huohotusta perässäsi, ei välttämättä heti tarvitse vetää pippurisumutetta esille, sillä reitti on erittäin suosittu lenkkeilijöiden parissa – takanasi saattaa siis vain kirmata hengästynyt juoksija! 😀

vihreä-3
Jotkut juoksevat, jotkut etenevät vähän hitaammin
vihreä-5
Katso välillä myös sivuillesi, sieltä saattaa löytyä hauskoja seinämaalauksia
vihreä-11
Tie vie välillä siltaa pitkin, jonka alla levittäytyy puistoalue.

Reitin varrelta löytyy seinämaalauksia, vesialtaita, pieniä puistoja, siltoja ja vaikka mitä kaunista. Kannattaa siis välillä vilkuilla sivuilleen, poiketa reitiltä ihastelemaan puistojen kukkaistutuksia ja istahtaa välillä penkille lepuuttelemaan ja nauttimaan reitin yllättävänkin rauhallisesta tunnelmasta.

vihreä-4
Kukkabongausta matkan varrella
vihreä-9
Välillä tieltä kannattaa poiketa ympäröiviin pieniin sieviin puistoihin

Promenade Plantéelle pääsee näppärästi esimerkiksi läheltä Bastillen aukiota kävelemällä Rue de Lyonin ja Avenue Daumesnilin risteykseen. Sieltä portaita ylös kapuamalla pääsee reitin ihan alkupäähän, jolloin edessä on 4,5 km ihastuttavan vihreää kävely- tai juoksutietä.  Reitti jatkuu loppuun saakka vihreänä, vehreänä ja pienten puistojen ympäröimänä. Lisää kivoja kuvia matkan varrelta löytyy tämän linkin kautta. Ensi kerralla sitten juoksukengät mukaan Pariisiin, eikö vain? 🙂

 

 

Turistihuijaukset

Tällä kertaa käsittelen blogissani vähän ikävämpää aihetta, nimittäin turistihuijauksia. Matkailijaan kohdistuvat huijaus- ja ryöstöyritykset ovat yleisiä niin Pariisissa kuin muissakin suurkaupungeissa, joten kannattaa olla tietoinen yleisimmistä tavoista, joilla rahaa yritetään turistilta huijata. Inspiraation tähän kirjoitukseen sain viimeisimmästä Pariisin-reissustani, jolloin tulin ryöstetyksi ensimmäistä kertaa elämässäni. Kirjoitin tapahtuneesta matkapäiväkirjaani.

Jokainen, joka pyörii turistina Pariisin silloilla tai Notre-Damen liepeillä, törmää melko varmasti nuoriin tyttöihin tai poikiin, jotka saattavat esittää kuuromykkää ja kinuavat allekirjoitusta vetoomukseen. Allekirjoituksen saatuaan alkaa ”kuuromykkä” osoitella pientä printtiä tekstissä, jonka mukaan allekirjoittanut on sitoutunut maksamaan tietyn summan rahaa. He jäävät kuin takiainen roikkumaan ja hosumaan ympärille, joten en ihmettele jos ihmiset taipuvat maksamaan päästäkseen heistä eroon. Näitä tyyppejä on syytä välttää kaikin puolin, sillä vaikka he eivät allekirjoitusta saisikaan, saattaa taskusta tai laukusta lähteä joka tapauksessa puhelin tai lompakko menemään (nimim. kokemusta on).

Pelihuijausta näkee Pariisissa usein, esimerkiksi Pont des Arts –sillalla. Pieni porukka on kerääntynyt ympyrään, jonka keskellä yksi tyyppi kuljettaa pientä palloa kolmen kupin alla ja yrittää saada ohikulkijoita arvaamaan minkä kupin alta pallo löytyy. Joku tyyppi porukasta esittää osallistuvansa peliin ja on voittavinaan rahaa, millä yritetään houkutellla ohikulkijoita osallistumaan peliin. Sanomattakin on selvää, ettei tästä pelistä voi voittaa. Pahimmassa tapauksessa joutuu joka tapauksessa ryöstetyksi, sillä vikkeläsorminen taskuvaras saattaa tyhjentää taskut kun turistin katse on kiinnitettynä peliin. Tätä show’ta on itse asiassa ihan viihdyttävää katsella – vähän matkan päästä.

Kaupungilla kävellessä vastaan voi tulla henkilö, joka esittää juuri löytäneensä maasta ”kultaisen” sormuksen. Hän tarjoaa sormusta ja jos sen ottaa vastaan, alkaa hän vaatia vastineeksi palkkiota. En tiedä kuinka aggressiiviseksi henkilöt muuttuvat jos rahaa ei heru ja vaikka sormuksen palauttaisikin, mutta en lähtisi testaamaan, sillä sormus on joka tapauksessa rihkamaa.

Ikäviä tyyppejä ovat myös Sacré-Coeur –kirkon juurella turisteja kyttäävät miehet, jotka puoliväkisin yrittävät työntää korua ranteeseen. Jos tämän antaa tehdä, alkaa seuraavaksi rahan tivaaminen korusta. He saattavat olla hyvin aggressiivisia ja päällekäyviä vaikka tiukasti korusta kieltäytyisikin. Itse olen ollut kerran tällaisessa tilanteessa, kun tyyppi tuli aivan kylkeen kiinni tyrkyttämään korua. Aloin tuuppia häntä iholtani pois, mistä heppu ärsyyntyi ja alkoi puolestaan töniä ja tuuppia minua. Sillä kertaa pelastajakseni saapui joku kaapinkokoinen amerikkalaismies, onneksi.

Pariisissa tykätään matkustaa pummilla ja metrossa saattaakin käydä niin, että joku pyytää päästä portista sisään samalla avauksella. Olen itse muutaman kerran  päästänyt jonkun perässäni portista, mutta silloin olen aina siirtänyt käsilaukkuni vartalon etupuolelle, mikäli kyseisellä henkilöllä sattuisikin olemaan tähtäimessä lompakkoni eikä vain ilmainen metromatka. Tiedän, että olen ottanut turhan riskin, enkä kyllä suosittele päästämään ketään pummilla metroon tällä tyylillä.

Joskus huijausyritykset ovat paljon edellä mainittuja hienovaraisempia. Joku saattaa tulla kartan kanssa kysymään neuvoa ja sitten kun karttaa yhdessä tutkitaan voi kyselijän kaveri olla tonkimassa taskuja. Itseäni lähestyi muutama vuosi sitten kaksi siististi pukeutunutta nuorta miestä. He tulivat juttelemaan kanssani niitä näitä kun olin kuvaamassa Notre-Damen liepeillä. Epäilykseni heräsivät pian ja vahvistuivat kun huomasin toisen heistä sekunnin murto-osan verran vilkaisevan käsilaukkuani. Juttelimme siinä tovin ja he pyysivät minua ottamaan heistä kuvan itselleni muistoksi, siis omalla kamerallani. Olin hyvin hämmentynyt, mutta räpsäisin kuvan, minkä jälkeen he sanoivat, että voisivat ottaa kuvan minusta minun kamerallani. Sanoin kiitos ei ja jatkoin matkaani…minulla ei silloin ollut todellakaan mitään kallista kameraa, mutta voi olla että vanha superzoomikin olisi kelvannut heille….

Omakohtaisista kokemuksista viisastuneena voisin sanoa, ettei huijareista kannata provosoitua vaikka nämä tulisivat miten lähelle, vaan kannattaa kääntyä pois ja pitää samalla tiukasti kiinni käsilaukustaan ja muista tavaroistaan. Ainakin jos on kaltaiseni pienikokoinen nainen! Myös suomenkielinen kovaääninen kiroilu saattaa auttaa 😀

Sanomattakin on selvää, että Pariisissa(kin) pitää omaisuudestaan pitää huolta, sillä varsinkin kaikkien turistikohteiden liepeillä ja metroissa taskuvarkaita ja huijareita riittää, kuten kaikissa muissakin suurkaupungeissa. Varmista siis, että vakuutukset ovat voimassa ja puhelimesta on otettu varmuuskopio. Älä kanna kaikkia luottokortteja tai käteistä mukanasi. Ole varovainen, mutta älä hysteerinen.

74-5

 

 

 

Kesän 2017 kulttuuritärpit

Pariisissa lämpötilat huitelevat jo kesäisissä lukemissa ja kesäkausi tuo tullessaan piknik-kelien lisäksi myös paljon mielenkiintoisia, uusia näyttelyitä. Kokosin tähän niistä osan.

Jos olet kiinnostunut muodista, niin heinäkuussa Pariisissa on luvassa herkkua! Les Arts et Décoratifs -museossa aukeaa 5.7. nimittäin näyttely, joka juhlistaa Diorin muotitalon 70-vuotista taivalta. Näyttely tulee käsittämään yli 300 vaatetta ja siitä tulee epäilemättä loppuvuoden suurtapaus muotia rakastavassa Pariisissa. Esillä on mm. Monacon ruhtinatar Gracen ja prinsessa Dianan käyttämiä iltapukuja sekä nykypäivän julkkisten päältä tuttuja luomuksia. Näyttely menee museossa 7.1.2018 saakka. Liput kannattaa ehdottomasti ostaa etukäteen museon nettisivujen kautta. Nettisivut ovat myös englanniksi, mutta lipunostolinkki valitettavasti vain ranskaksi.

Ja jos olet kiinnostunut muodista niin saatat tykätä myös tällä viikolla avautuvasta korunäyttelystä. Modernin taiteen museossa (Musée d’Art Moderne) avautuu 19.5. noin 300 korua käsittävä Medusa-niminen näyttely.  Esillä olevia koruja ovat suunnitelleet perinteisten korusuunnittelijoiden lisäksi mm. Dalín ja Picasson kaltaiset taiteilijat, joten luvassa on varmasti paljon epätavallisia ja näyttäviä koruja. Näyttely tutkii mm. koruihin liittyviä tabuja, sitä onko koru taideteos vai pelkkä koriste ja sitä, miten arvomme vaikuttavat käsityksiimme koruista. Mielenkiintoiselta vaikuttava näyttely menee 5.11. saakka.

Valokuvista kiinnostuneiden kannattaa suunnata Tuileriesin puutarhassa sijaitsevaan Jeu de Paume -museoon, jossa käynnistyy kesällä kaksi mielenkiintoista näyttelyä. Hollantilaisen Ed van der Elskenin mustavalkoisia katuvalokuvia nähdään 13.6. lähtien aina 24.9. saakka. Ranskalaisen Willy Ronisin valokuvanäyttely puolestaan alkaa 27.6. ja päättyy 29.10. Ronis keskittyi tuotannossaan sodan jälkeisen Pariisin ja Provencen kuvaamiseen. Laitan molemmat näyttelyt ainakin omalle to do -listalleni.

Iso tapaus tulee olemaan kuuluisan englantilaistaiteilijan David Hockneyn 80-vuotisjuhla Centre Pompidoussa 21.6.-23.10. Hockneyn restrospektiivinen näyttely menee vielä toukokuun ajan Lontoon Tate-museossa ja siihen näyttelyyn myytiin ennakkoon 20 000 lippua. On siis syytä varautua yleisöryntäykseen myös Pariisissa!

Musée de quai Branlyssa on aina hauskaa käydä, sillä se on jo rakennuksensa kiinnostava. Maaliskuussa museossa käynnistyi Picasso Primitif -niminen näyttely, joka esitteli espanjalaistaiteilijan mieltymystä afrikkalaiseen, aasialaiseen, amerikkaiseen ja Tyynenmeren saarten primitiiviseen taiteeseen. Esillä on mm. Picasson teoksia, kirjeitä ja erilaisia dokumentteja. Näyttely menee 23.7. saakka.

Tietysti kesällä tapahtuu kaikenlaista muutakin Pariisissa. Fête de la Musique -juhlaa vietetään 21.6. ja silloin voi ympäri Pariisia nauttia ilmaisista konserteista. Soitto soi, laulu raikaa ja meno muuttuu illan tullen meikäläistä vappua muistuttavaksi hulinaksi. Seuraavana aamuna on syytä varoa lasinsiruja kaupungilla kulkiessaan…

Heinäkuun 14. päivä juhlitaan Ranskan kansallispäivää, josta olen aiemmin kirjoittanut oman postauksen – sen voit lukea täältä. Heinäkuun 22. päivä muuttuvat Seinen rantatiet hiekkarannaksi, sillä silloin alkaa Paris Plages -tapahtuma, joka kestää 13.8. saakka. Tästäkin vuosittaisesta tapahtumasta kirjoitin jo aiemmin, ja sen jutun voit lukea täältä.

Lopuksi mainintana Pariisin konserttitarjonta, joka on tänäkin kesänä huippuluokkaa. Kaupunkiin esiintymään saapuvat esimerkiksi U2, Depeche Mode, Bryan Ferry, Hans Zimmer, Celine Dion, Phil Collins, Blondie, Robbie Williams ja Coldplay – vain muutamia mainitakseni. Lisää keikkoja voit etsiä tämän linkin kautta.

74-9