Töykeät, kielitaidottomat pariisilaiset?

”Mikä siinä Pariisissa muka on niin ihanaa? Paikalliset ovat töykeitä eivätkä suostu puhumaan englantia, kieli on rumaa ja kaupungissa haisee.” Ainakin tällaisia kommentteja olen saanut kuulla, joten pureudutaanpa niihin hetkeksi.

Olen aina ihmetellyt, että pariisilaisia moititaan töykeiksi. Mielestäni he ehkä ovat hieman varautuneita eivätkä suinpäin ystävysty ventovieraiden kanssa, mutta ei tämä heistä töykeitä tee. Hehän vaikuttavat jopa hieman…suomalaisilta, n’est-ce pas ?  Tympeistä tarjoilijoista jaksetaan motkottaa, mutta jos menet baaritiskille tervehtimättä tarjoilijaa ja tilaat kaljan tyyliin ”one beer”, niin ei kai ole ihme jos tarjoilija näyttää happamalta? Hyviä käytöstapoja arvostavat pariisilaiset odottavat, että kaikkia tervehditään ja niin he tekevät myös itse: bonjour madame / monsieur huikataan niin siivoojalle, talonmiehelle kuin lehdenjakajallekin. Eräällä Pariisin-reissullani ohitin päivittäin hotellini lähellä asustelevan kodittoman, joka muutaman päivän kuluttua alkoi jo tervehtiä minuakin. Ystävällisesti silmiin katsoen ja hymyillen hän bonjour madamen sieltä kadunrajasta aina lausui.

Itse puhun sen verran jo ranskaa, että pärjään arjen tilanteissa ravintoloissa, kaupoissa ja kaduilla. Keskustelun jatkuessa joudun kuitenkin vielä usein turvautumaan englantiin, mutta koskaan ei kukaan ole kieltäytynyt englantia puhumasta. Vielä kun pahoittelen huonoa ranskaani ja hymyilen päälle, saan aina oikein hyvää palvelua englanniksikin. Ja vaikkei osaisi kuin auttavasti ranskaa, pääsee bonjourilla ja hymyllä jo todella pitkälle.

Mitä tulee kaupungin hajuihin, niin se on kyllä totta – Pariisissa harvemmin tuoksuu ruusuiselta. Sen sijaan aika useinkin sieraimiin pöllähtää urean vahva lemahdus bussikatoksen alla makaavista kodittomista tai metrovaunuun sammuneista juopoista. Ei se mitään – sitten vain hengitellään hetki suun kautta ja vaihdetaan tarvittaessa vaikka metrovaunua. Vaikka hajuhaittoja – varsinaisista saasteongelmista nyt puhumattakaan – toisinaan on, on Pariisi äärettömän kaunis ja varmasti yksi valokuvauksellisimmista kaupungeista Euroopassa. Eiffel-torni iltavalaistuksessaan, Riemukaari, Champs-Élyséen jouluvalot, näkymät Notre-Damen kellotornista, latinalaiskorttelin kujat, Seinen sillat…. Mahdollisista negatiivisista ennakkokäsityksistä huolimatta suosittelen lämpimästi antamaan Pariisille mahdollisuuden.

Mitä siihen ranskan kielen rumuuteen sitten tulee, niin se on toki makuasia 🙂 Omaan korvaani ranska kuulostaa samalta kuin Eiffel-torni iltavalaistuksessaan näyttää: satumaisen kauniilta 🙂 Otetaan tähän lopuksi yksi esimerkki ranskan kielen kauneudesta: pariisilaisartisti Shy’m ja kappaleensa On se fous de nous.

pariisinkevät 026

Mainokset

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s