1. arrondissement – historian siipien havinaa

Pariisin ensimmäinen arrondissement on suorakaiteen muotoinen alue, jota kehystää lännessä Rue Saint Florentin, pohjoisessa Rue des Capucines ja Rue Étienne Marcel sekä idässä Boulevard de Sébastopol. Etelässä aluetta rajaa Seine ja siihen kuuluu myös Île de la Citén länsiosa. Alue on yksi Pariisin vanhimmista ja pitää sisällään kaupungin merkittävimpiä turistikohteita. Se on melko pieni, joten matkailija saa sen hyvin haltuunsa kävelemällä.

Tärkein ensimmäisen arrondissementin turistikohteista on maailman tunnetuin museo Louvre. Museon sisältä löytyy tietysti tuhansia taideaarteita, mutta se on myös ulkopuolelta kiinnostava. Rakennus on entinen kuninkaallinen palatsi ja sen sisäpihalla olevat modernit lasipyramidit vuodelta 1989 muodostavat mielenkiintoisen vastakohdan museorakennukselle, jota alettiin rakentaa vuonna 1190. Alunperin linnoitukseksi tarkoitettu rakennus muutettiin 1500-luvulla palatsiksi ja vuonna 1793 museoksi.

Pariisi2016 559
Louvre ja sen pyramidit

Louvren kyljessä levittäytyy Tuileries’n puutarha, jota koristaa kauniiden kukkaistutusten ja suihkulähteiden lisäksi näyttävät patsaat. Puutarhan länsireunasta löytyy kaksi mielenkiintoista museota: Orangerie ja Jeu de Paume. Orangerie-museo tunnetaan ennen kaikkea Claude Monet’n monumentaalisen kokoisista lumme-maalauksista. Jeu de Paume on hieman tuntemattomampi museo, mutta siellä menee usein erittäin mielenkiintoisia valokuvanäyttelyitä.

Toinen historiallisesti merkittävä rakennus ensimmäisessä arrondissementissa on vuonna 1639 valmistunut Palais Royal, joka alun perin tunnettiin nimellä Palais-Cardinal. Tänä päivänä Palais Royal pitää sisällään mm. Ranskan kansalliskirjaston ja La Comédie-Francaise -teatterin. Matkailijan kannalta kiinnostavinta Palai Royalissa on kenties sen viehättävä puutarha, joka on niin rauhallinen ja seesteinen, ettei sen uskoisi sijaitsevan Pariisin ydinkeskustassa. Puutarhan yhteydessä on ranskalaisen kuvanveistäjän Daniel Burenin suunnittelema Les Deux Plateaux -taideteos, joka herätti kiivasta vastustusta valmistuttuaan vuonna 1986. Moderni tilateos käsittää mustavalkoisia, eri korkuisia pylväitä, joiden katsottiin olevan täysin epäsopivia historiallisen rakennuksen yhteydessä. Taideteoksesta on kuitenkin tullut suosittu turistien keskuudessa sen valokuvauksellisuuden takia ja myös lapset rakastavat pylväitä, joiden taakse voi piiloutua ja päällä pomppia. Teos on osoittautunut kalliiksi ylläpitää, mikä ei ole ainakaan vähentänyt pariisilaisten ylenkatsetta teosta kohtaan.

pariisitoukokuu 088
Les Deux Plateaux

Ensimmäisessä arrondissementissa kulkee kaksi merkittävää ostoskatua; Rue Saint-Honoré ja Rue de Rivoli. Rue Saint-Honorélla ostosten tekemiseen pitää varautua paksulla lompakolla, kun taas Rue de Rivoli sopii pienemmällä budjetilla matkustaville. Rue Saint-Honorélta löytyy mielestäni yksi kaupungin viehättävimmistä putiikeista, nimittäin hotelli Costesin yhteydessä oleva Roses Costes -ruusukauppa. En ole eläessäni nähnyt niin upeita ja isoja ruusuja! Löysin Youtubesta kaupasta tehdyn ihanan, tunnelmallisen videon:

Shoppailla voi myös juuri miljardin euron kasvojenkohotuksen saaneessa Les Halles -ostoskeskuksessa. Ostoskeskus tunnettiin aiemmin lähinnä sen liepeillä norkoilevista huumediilereistä ja taskuvarkaista, mutta uudistusten myötä sen imagon toivotaan kohenevan. Omasta mielestäni ostoskeskuksen suurin ongelma on sen sijainti maan alla, jolloin auringonvaloa ei sisään pääse ja paikka tuntuu valtavasta koostaan huolimatta ahtaalta.

Asuin itse ensimmäisessä arrondissementissa viikon verran toukokuussa. Asuntoni sijaitsi Rue Bertin Poiréella, Rue de Rivolin ja Seinen välissä. Poikkikatu oli miellyttävän hiljainen, eikä Seinen varrelta kuuluva liikenteen melukaan suuremmin häirinnyt. Sijanti oli loistava, sillä moneen paikkaan pääsi kävellen ja toisaalta lukuisia metroasemia oli vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Baarielämää alueella ei juurikaan ole, mutta toisaalta esimerkiksi Marais’n baarit ja ravintolat ovat hyvin lyhyen matkan päässä. Ja toki ensimmäisessäkin arrondissementissa on omat korttelikuppilansa, eli kovin kauas ei Pariisissa tarvitse koskaan ruoan ja juoman perässä kulkea.

Lopuksi on pakko mainita vielä Place Dauphine, joka on ihastuttava, pieni aukio île de la Citén länsikärjessä, vain muutaman askeleen päässä Pont Neufilta. Tätä kenties Pariisin kauneinta pikku aukiota koristavat kastanjapuut ja sen reunalla on viehättäviä ravintoloita ja viinibaareja. Kauniina kesäpäivänä paikallisten näkee pelaavan aukiolla petankkia ja aamuisin ulkoiluttavan koiriaan, mutta muuten tunnelma aukiolla on miellyttävän rauhallinen. Se on hieman piilossa, joten ehkä siksi turistilaumat eivät sitä – onneksi – ole löytäneet.

pariisitoukokuu 249
Place Dauphine

 

 

Mainokset

2 kommenttia artikkeliin ”1. arrondissement – historian siipien havinaa

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s