Kävin ensimmäistä kertaa Bellevillen puistossa vasta heinäkuussa, viimeisimmällä Pariisin-matkallani. Belleville sijaitsee 20:nnessa arrondissementissa, kaukana Pariisin nähtävyyksistä, joten sinne piti varta vasta lähteä. Bellevillessä asuu paljon alun perin Aasiasta ja Afrikasta kotoisin olevia pariisilaisia, jotka ovat tuoneet mukanaan värikkäät torit, kiinalaiskaupat, eksoottisten mausteiden tuoksun ja kovan hyörinän. Tunnelma tässä kaupunginosassa on siis hyvin erilainen kuin vaikkapa arvokkaassa ja lähes uneliaassa 16:nnessa arrondissementissa.

Bellevillen puistoon pääsee näppärästi linjan 11 metrolla kun jää Pyrénées’n metropysäkillä pois. Asemalta on vain viiden minuutin kävelymatka suoraan puiston yläpuolella sijaitsevalle näköalatasanteelle. Eiffel-torni siintää kaukaisuudessa, joten näköala on upea, mutta hienoa on myös tasannetta koristava katutaide. Pylväitä koristavat ranskalaistaiteilija Julien ”Seth” Mallandin ihmishahmoiset, värikkäät maalaukset. Taiteilijan teoksia on myös tasanteen alapuolella olevan amfiteatterin reunoilla. Puistosta löytyy muidenkin taiteilijoiden töitä. Erityisesti ihastuin maalaukseen tytöstä, jolla on merihevosen alavartalo (kuva alempana). Sen on tehnyt WD eli Wild Drawing -niminen Balilla syntynyt, nykyisin Kreikassa työskentelevä taiteilija.

En välttämättä tulisi öiseen aikaan puiston liepeille hengailemaan ja katutaidetta tutkimaan, mutta keskellä kirkasta päivää puisto vaikuttaa hyvinkin leppoisalta paikalta. Näin myös pari turistiryhmää, jotka ilmeisesti olivat nimenomaan katutaiteeseen tutustumassa. Olisi ollut mielenkiintoista kuulla taiteilijoista enemmänkin, mutta en kehdannut kovin pitkän aikaa notkua korvat höröllä ryhmän kintereillä… Tällaiselle retkelle osallistuminen voisi itse asiassa olla hyvinkin antoisaa. Katutaiteesta kun harvemmin löytää mitään opaskirjoista, vaan tieto – jos sitä ylipäänsä löytyy – pitää kaivaa netistä.

Näköala tasanteelta on tosiaankin upea. Sen ja mielenkiintoisen katutaiteen vuoksi Bellevilleen puistoon kannattaa ihan varta vasten tulla. Samalla tulee kulkeneeksi Édith Piafin jalanjäljissä, sillä La Môme syntyi ja kasvoi Bellevillen rosoisilla kaduilla.