julkinen liikenne

Pariisi kesäkuussa 2021

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Palasin muutama päivä sitten Pariisiin suuntautuneelta lomareissultani. Edellisen kerran kaupungissa kävin heinäkuussa 2020, kun pandemiatilanne oli Ranskassakin kohtuullisen rauhallinen. Viime kesänä maahan pääsi ilman mitään todistuksia, mutta tällä kertaa vaadittiin negatiivisen koronatestituloksen lisäksi allekirjoitettu paperi, jossa vannottiin ettei koronan oireita ole tai altistumista tapahtunut. Rajamuodollisuudet sujuivat varsin ripeästi eikä mitään tenttausta ollut matkan syistä tai suunnitelmista.

Olin etukäteen lukenut paikallislehdestä, että kaikkien maassa olevien – niin paikallisten kuin turistienkin – kannattaa ladata koronavilkku TousAntiCovid. Sovellusta pitikin käyttää monessa kahvilassa ja ravintolassa, joihin ei päässyt sisään ennen kuin oli skannannut ovella olleen QR-koodin. Mikäli älypuhelinta tai sovellusta ei ollut, niin yhteystiedot piti jättää paperille. Sovellukseen päivittyi myös tiedot uusista tautitapauksista ja rokotettujen määrästä, joten sitä oli kiinnostavaa seurata päivittäin.

Olin tällä kertaa reissussa 11 vuorokautta, joista kuusi ensimmäistä vietin vakkarihotellissani Ibis Avenue de la Républiquessa ja viisi jälkimmäistä saman kadun Le General -hotellissa. Viime kesän matkallani yövyin samassa Ibis-hotellissa, jossa ei silloin huoneita siivottu olenkaan, mikä tuntuu nyt todella erikoiselta. Toimenpidettä perusteltiin sillä, ettei hygieniasyistä huoneeseen saanut tulla kukaan muu kuin asukas. Jos siellä olisi mennyt esimerkiksi wc tukkoon tai vastaavaa, olisi asukas joutunut vaihtamaan huonetta. Tällä kertaa siivouksesta huolehdittiin normaalisti. Molemmissa hotelleissa oli tarjolla buffet-aamiainen, mutta Le Generalissa oli tehty pieniä muokkauksia sen suhteen, esimerkiksi kirsikkatomaatit ja kurkunpätkät oli laitettu pieniin annoskulhoihin. Mutta ne aamiaisleivät! Molemmissa hotelleissa leivät ja patongit olivat ihan normaalisti asukkaiden leikattavissa. Toki niiden päällä oli lautasliina tai muu kangas, jota asiakkaiden olisi pitänyt käyttää. Todistin pariinkin otteeseen, miten joku tarrasi suoraan sormillaan patonkiin kiinni. Tämä on aina ällöttänyt itseäni jo normaaleinakin aikoina, mutta korona-aikana se suorastaan kauhistutti. Sanomattakin on selvää, etten syönyt aamiaisella leipää tai patonkia…

Museoihin ja näyttelyihin piti varata ennakkoon lippu tietylle päivälle ja kellonajalle. Tämän tavan soisin jatkuvan myös jatkossa. Sisälle saattoi päästä myös ilman ennakkovarausta, mikäli kaikki paikat eivät vielä olleet menneet. Mukavan väljää museoissa pääsääntöisesti olikin, lukuun ottamatta Musée Jacquemart-Andréta, jonka Paul Signac -näyttely oli pieni ja ahdas. Henkilökunta ei siellä myöskään valvonut kuinka monta ihmistä yhdessä näyttelysalissa aina oli.

Maskipakko oli viime viikon torstaihin saakka voimassa myös ulkona, mutta sen jälkeen enää sisätiloissa. Pariisilaisten maskikäyttäytyminen jätti kyllä toivomisen varaa, sillä kovin usein maskia pidettiin nenän tai leuan alla. Toki oli niitäkin, joita maskipakko ei kiinnostanut. Erityisen raivostuttavaa tämä oli mm. täydessä metrossa. Mielenkiintoista oli kuitenkin huomata, että maskittomiin ei reagoitu millään tavalla. Suomessa tuntuu, että maskittomia tuijotetaan kiukkuisesti julkisessa liikenteessä (olen myös itse syyllistynyt mulkoiluun), mutta pariisilaiset eivät muiden ihmisten maskien käytöstä tai sen puutteesta piitanneet.

Kahviloissa ja ravintoloissa pöytiä desinfioitiin ahkerasti ja sisätiloissa asiakaspaikoista oli vain osa käytössä. Terasseilla oli usein täpötäyttä, mutta itse menin usein ravintoloiden sisätiloihin pois kuumuudesta ja liikenteen melusta. Monessa ravintoloissa ruokalistat olivat poistuneet ja niiden tilalla pöydissä oli QR-koodi, jonka skannaamalla ruokalistan sai puhelimelleen. Toki ruokalistan sai halutessaan myös fyysisesti käteensä, mikäli älypuhelinta ei ollut.

Koronatestauspisteitä näytti olevan ympäri kaupunkia ja monen apteekin ulkopuolelle oli viritetty pieni teltta, josta sai pikatestin ilmaiseksi. Itse en paikan päällä testiä tehnyt, sillä pääsin Finnairin paluukyytiin rokotetodistuksellani. Myös paluumatkalla rajamuodollisuudet niin Ranskan kuin Suomen päässäkin sujuivat nopeasti. Tätä kirjoittaessani olen edelleen omaehtoisessa karanteenissa, joka toivottavasti päättyy sunnuntaina negatiiviseen koronatestitulokseen.

Turisteja ei Pariisissa vielä paljon ollut, mutta määrä lisääntyi selvästi päivä päivältä. Pariisilaiset sen sijaan olivat liikkeellä sankoin joukoin ottamassa ilon irti elämästä raskaiden ja pitkien koronarajoitusten jälkeen. Öisen ulkonaliikkumiskiellon oli määrä päättyä kesäkuun lopussa, mutta koska koronatapaukset ovat pudonneet ryminällä, poistui ulkonaliikkumiskielto jo tämän viikon maanantaina. Kuten vuosien peruskorjauksen jälkeen ovensa avannut Musée Carnavalet mainoksessaan toteaa: La vie parisienne est de retour.

Advertisement

Montparnassen taiteilijahotellissa

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Luin viime vuonna Simone de Beauvoirin kirjan Pariisi 1939-44. Kirjailija mainitsi siinä muutamaan otteeseen pariisilaishotellin nimeltä Mistral, jossa hänellä ja Jean-Paul Sartrella oli tapana asua. Googlasin kyseisen hotellin ja huomasin ilokseni, että se on vielä olemassa! Hotellia kehuttiin kovasti Tripadvisorissa, joten päätin seuraavalla Pariisin-matkallani majoittautua sinne muutamaksi yöksi. Vietin siis hotellissa joulun jälkeen kolme yötä ja se osoittautui niin viehättäväksi, että haluan kertoa siitä muutamalla sanalla.

mistral-5
Näköala huoneeni ikkunasta

Hotellissa on vain 37 huonetta, joten se on mukavan pieni ja rauhallinen. Huoneet ovat modernit ja valoisat – toki myös varsin pienet kuten Pariisissa yleensä. Lattiat narisevat sympaattisesti ja kylpyhuoneesta löytyy hauskoja yksityiskohtia. Kaakeleihin on nimittäin ikuistettu kuuluisat vieraat: Sartre kurkkii meikkauspeilin takaa ja de Beauvoir tuijottaa suihkukaapista!

Huonehinta vaihtelee matkustuskauden mukaan, mutta suurin piirtein 120-140 eurolla  saa Mistralista standardihuoneen. Aamiainen maksaa 12 euroa ja sillä saa tyypillisen kolmen tähden pariisilaishotellin valikoiman: erilaisia leipiä, croissanteja, leikkeleitä, juustoja, hedelmiä ja juomia. Ei siis mitään säväyttävää, vaan perusaamiainen, jolla pääsee liikkeelle.

Hotelli mainostaa nettisivuillaan, että kirjailijoiden tuotanto löytyy heidän ”kirjastostaan” ja etukäteen haaveilinkin rauhallisista lukuhetkistä kirjojen ympäröimänä. Käytännössä kirjasto tarkoitti kuitenkin kirjahyllyä aamiaishuoneeseen vievällä käytävällä…

Mistral sijaitsee 10 minuutin kävelymatkan päässä Montparnassen asemalta ja lähimmälle metropysäkille (Gaîté) on vain parin minuutin matka. Aseman liepeiltä lähtee myös lentokenttäbussi Le Bus Direct, jolla pääsee 18 eurolla Charles de Gaullen kentälle. Varttia kauempaa ei myöskään tarvitse kävellä Denfer-Rochereaun asemalle, josta pääsee bussilla Orlyn lentokentälle pulittamalla 8,70€.

Hotellia ympäröivä alue ei välttämättä ole kaikkein kauneinta ja kiinnostavinta Pariisia, mutta etsivä löytää alueelta myös kivoja mestoja. Hotellin läheltä löytyy ihastuttava, kylämäinen katu Rue Daguerre, jonka varrella on leipomoita, lihakauppoja, viinikauppoja, suklaaputiikkeja, ruokaravintoloita ja muutamia baareja. Kadun varrelta (osoitteesta 83 Rue Daguerre) löytyy myös yksi vegaaniravintola, Sweet Rawmance, joka osoittautui erinomaiseksi. Koska vierailuni osui joulun jälkeiseen aikaan, oli katu koristeltu ja valaistu kauniisti.

Lähes nurkan takana hotellilta sijaitsee Montparnassen hautausmaa, joka on aivan upea ja myös huomattavasti selkeämpi kuin esimerkiksi Père-Lachaisen hautausmaa. Montparnasselta löytyy monen taiteilijan ja kuuluisuuden viimeinen leposija: Jean-Paul Sartren, Simone de Beauvoirin, Charles Baudelairen, Jacques Chiracin, Serge Gainsbourgin, Agnès Vardan ja monen muun. Hautausmaan ovelta voi lainata kartan, johon kuuluisat haudat on merkitty.

Itse osuin Pariisiin juuri kun julkisen liikenteen lakko oli kiivaimmillaan, joten tunsin olevani Montparnassella hieman jumissa, vaikka nähtävää lähikortteleissa riittikin. Normaalitilanteessa Montparnassella majoittautuminen ei ole mikään ongelma, koska lähellä on julkisen liikenteen pysäkkejä. Hotellin sijainnin piti olla itselleni erinomainen siitä syystä, että olin ostanut lipun Montparnassen asemalta Bordeaux’hon lähtevään junaan. Lakon johdosta junani kuitenkin peruttiin, joten eipä sijainnista varsinaista hyötyä tällä kertaa ollut…

Mikäli Montparnassen alue kiinnostaa, niin voin kyllä lämpimästi suositella hotelli Mistralia. Henkilökunta on mukavaa, hinta-laatusuhde oikein hyvä eikä yhtään haittaa tieto siitä, että myös kuuluisat kirjailijat ovat hotellissa viihtyneet.

mistral-1

mistral-2
Vedenkeitin huoneessa on aina mukava lisä

mistral-7

Lakko lomailijan silmin

~ Tuula Salminen

Julkisen liikenteen lakko on kestänyt Ranskassa jo yli kuukauden eikä loppua näy. Olen viettänyt Pariisissa ja Bordeaux’ssa kohta kaksi viikkoa ja saanut omakohtaisesti kokea lakon vaikutukset. Juuri ennen Ranskaan tuloani sain paikalliselta VR:ltä eli SNCF:ltä meiliä, että junani Bordeaux’hon on peruttu ja että rahat palautetaan automaattisesti kortille. Olin maksanut hotellini Bordeaux’ssa jo etukäteen, joten aloin kuumeisesti miettiä vaihtoehtoja kaupunkiin pääsemiseksi. Osa junista kulkisi, mutta vasta lähtöä edeltävänä iltana tietäisi varmuudella mitkä junat liikkuisivat, mitkä eivät. Bussilla puolestaan matkaan tuhrautuisi peräti kahdeksan tuntia, joten ei kiitos. Päädyin lopulta ostamaan Air Francen lennot, joten pääsin kuin pääsinkin muutamaksi päiväksi nauttimaan Bordeaux’n viehättävästä kaupungista.

Lakon aikana Pariisissa on ollut vain kaksi automatisoitua metrolinjaa koko ajan toiminnassa. Harmillisesti nämä linjat (1 ja 14) kulkevat lähes saman suuntaisesti Pariisin läpi, joten kovin moneen suuntaan niillä ei ole päässyt. Lähes kaikki muut metrolinjat ovat olleet joko kokonaan pysähdyksissä tai liikkuneet vain ruuhka-aikoihin aamulla ja / tai illalla. Lisäksi lukuisat metroasemat ovat pysyneet koko lakon ajan suljettuna.

Ihan arvalla täällä ei sentään ole tarvinnut kulkea, sillä Pariisin metroyhtiö RATP on tiedottanut metrojen liikkumisesta varsin kiitettävästi nettisivuillaan ja somekanavissaan. Infoa on löytynyt ranskan lisäksi englannin kielellä. Twitterissä puolestaan on löytynyt ajantasaista tietoa linjakohtaisesti (ligne5_RATP, ligne6_RATP jne), mutta vain ranskaksi. Ranskan opiskelusta on siis ollut taas hyötyä!

Kaikenlaisiin muutoksiin kannattaa kuitenkin varautua. Pari päivää sitten kävin Musée de l’Hommessa ja olin suunnitellut hyppääväni Trocadérolta ysin metroon, jolla olisin päässyt Marais’n suuntaan ja takaisin hotellille. Kyseisen metrolinjan piti avautua illaksi klo 16.30, mutta kun vielä vähän ennen viittäkään ei metroasema ollut auennut (ja alkoi jo tulla kylmäkin), niin talsin suosiolla Riemukaarelle, josta hyppäsin ykkösen automatisoituun metroon ja pääsin sillä Marais’n kulmille. Eräänä toisena päivänä hyppäsin vitosen metroon, jonka oli määrä kulkea koko päivän seitsemän minuutin välein, mutta vuoroväli olikin 14 minuuttia ja lähes vartin verran sainkin odotella seuraavaa junaa.

Nämä ovat kuitenkin hyvin pieniä haasteita sen rinnalla, mitä pariisilaiset joutuvat päivittäin kokemaan. Aamuruuhkassa kulkevat metrot ovat tupaten täynnä eikä muutamissa liikkeellä olevissa busseissakaan ole aina ollut työmatkalaisille tilaa. Pariisilaiset liikkuvatkin nyt erityisen paljon kävellen, potkulaudoilla ja polkupyörillä. Niiden liikenneonnettomuuksien määrä, joissa on ollut osallisena polkupyörä tai skootteri, on ollut kasvussa, enkä yhtään ihmettele. Olen katsellut kauhulla erityisesti polkupyörillä ja sähköpotkulaudoilla ilman kypärää viilettäviä ranskalaisia, jotka eivät piittaa liikennesäännöistä tuon taivaallista. Täällä saa jalankulkijanakin olla tosi tarkkana, ettei jää alle.

Surullista on ollut huomata, että yleensä niin täydet ravintolat ja terassit ovat nyt puolityhjiä kun ihmiset eivät pääse liikkumaan. Moni kauppa ja ravintola kertoo lapulla ovessa sulkevansa klo 18-19 aikoihin, jotta henkilökunta pääsee kotiin, ennen kuin päivän metroliikenne pysähtyy kokonaan klo 19.30. Myös museoiden aukioloajoissa on muutoksia, joten ennen kuin alkaa tarpoa kilometritolkulla museoon, niin kannattaa tarkistaa somekanavista mahdolliset poikkeusajat.

Pariisiin lähiaikoina lomailemaan aikovien kannattaa siis varautua kävelemään paljon. Suosittelen myös seuraamaan kaupungin metroyhtiön RATP:n nettisivuja ja somekanavia. Lentokenttäjunat liikkuvat harvennetuin vuorovälein ja usein vain ruuhka-aikaan, mutta takseja on hyvin tarjolla ja molemmilta lentokentiltä pääsee keskustaan myös lentokenttäbusseilla, jotka ovat kulkeneet koko lakon ajan.

Muutamia hyödyllisiä osoitteita lakon aikana:
www.ratp.fr (metroyhtiö)
www.sncf.com (junayhtiö)
www.paris.demosphere.net (tietoa meneillään olevista ja tulevista mielenosoituksista)

Adieu paperisille metrolipuille

~ Tuula Salminen ~ 2 kommenttia

Pariisin metrossa on käytetty paperisia kertalippuja lähes 120 vuoden ajan, mutta nyt kaupunki on sanomassa adieu paperilipuille. Paperiset metroliput tulee korvaamaan Navigo Easy -kortti, joka on otettu käyttöön tänä kesänä. Paperisten metrolippujen ongelmana on ollut roskaavuuden lisäksi se, että niiden magneettijuova kuluu lompakossa ajan myötä usein käyttökelvottomaksi. Muovisen Navigo Easy -kortin voi ostaa metroasemien palvelupisteiltä kahdella eurolla ja siihen voi ladata matkoja automaatilla tai palvelupisteessä. Passin lataaminen on helppoa automaatilla, josta saa kielivaihtoehdoksi myös englannin. Ja kun metroon mennessään skannaa kortin, näkee lukijasta montako matkaa kortilla on jäljellä.

Jos kotiin on vielä jäänyt paperisia metrolippuja niin ei hätää, sillä niitä voi käyttää vähintään ensi kesään saakka, näillä näkymin vuoden 2020 loppuun asti.

Navigo Easy on suunnattu ennen kaikkea turisteille ja muille metroa satunnaisesti käyttäville. Muistuttaisin kuitenkin mainiosta Navigo Découverte -passista, jolla voi 22,80 euron hintaan kulkea mielin määrin Pariisissa viikon ajan. Hinta kattaa vyöhykkeet 1-5, eli myös Charles de Gaullen lentokentältä pääsee keskustaan Découverte-passilla. Olen kirjoittanut tästä passista laajemmin jo aiemmin, käy lukemassa juttu täältä.

IMG_5668

L’Atelier des Lumières – digitaalista taidetta

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Kävin muutama viikko sitten tutustumassa 11:ssä arrondissementissa sijaitsevaan uuteen näyttelytilaan L’Atelier des Lumières, josta olin jo etukäteen kovin innoissani. Kyseessä on entiseen valimoon rakennettu yli 3000 neliön tila, jossa esitetään pelkästään digitaalisesti toteutettua taidetta. Saavuin paikalle kolmosen metrolla ja hyppäsin pois Rue Saint-Maurin asemalla, josta kävelymatkaa perille oli reilut viisi minuuttia. Rue Saint-Maurin katu itsessään oli vilkas ja piipahdin paluumatkalla sen lukuisille sieville sivukaduille ottamaan valokuvia.

gustavklimt1

gustavklimt5

Olin ostanut lipun etukäteen netistä tietylle kellonajalle, joten pääsin jonottamatta sisään. Nopean turvatarkastuksen jälkeen pääsinkin jo itse näyttelytilaan, joka oli kahdessa kerroksessa. Ihmisiä oli paikalla todella paljon! Suurin osa porukasta istuskeli keskellä lattiaa tai seiniin nojaten, osa käveli ympäriinsä tai seisoskeli paikoillaan. Gustav Klimtin taiteeseen perustuva teos oli ilmeisesti juuri alkanut kun saavuin paikalle ja jäin sitä näyttelytilan seinustalle ihastelemaan. Klimtin töitä heijastettiin lattialle ja seinille, ne muuttuivat, liikkuivat ja vaihtoivat väriä. Lattiassa liikkuvat kuvat aiheuttivat itselleni sen verran pään huimausta että katsoin parhaimmaksi katsella esitystä lähinnä paikallani seisten 😀 . Jossain vaiheessa siirryin kuitenkin yläkerran parvekkeelle tutkimaan näyttelyä uudesta näkövinkkelistä. Esitystä tahditti Luca Longobardin komea musiikki.

gustavklimt2

gustavklimt4

Gustav Klimt -esitys kesti kokonaisuudessaan noin 30-40 minuuttia, minkä jälkeen oli muutaman minuutin tauko. Sen jälkeen esitysvuorossa oli itävaltalaisen Hundertwasserin taiteeseen perustuva vastaavanlainen – tosin vain noin kymmenminuuttinen –  esitys, minkä jälkeen oli niinikään parin minuutin tauko. Lopuksi oli noin viisi minuuttia kestänyt tekoälyn kehittämä todella dramaattinen esitys Poetic_Ai, jossa valkoiset ja valkoiset palkit, pisteet, ruudut ja muut kuviot liikkuivat kiivaaseen tahtiin lattialla ja seinissä. Väliilä kuviot liikkuivat lattialla yhteen ja seinillä toiseen suuntaan, jolloin päässä alkoi todellakin tuntua siltä, että lattia lähtisi alta pois.

Kaiken kaikkiaan esitykset olivat todella hienot ja varmasti käyn paikan päällä jatkossakin katsomassa uusia näyttelyitä. L’Atelier des Lumières on auki maanantaista torstaisin klo 10-18, perjantaisin ja lauantaisin klo 10-22 ja sunnuntaisin klo 10-19. Lippu esityksiin maksaa 14,5 € ja sillä voi katsoa esityksiä vaikka kuinka pitkään, koska niitä näytetään luupilla aamusta iltaan vain muutaman minuutin tauoilla eikä kukaan kontrolloi milloin asiakas näyttelyyn saapuu tai sieltä poistuu. Gustav Klimt – ja Hundertwasser -esitykset pyörivät 11.11. saakka, Poetic_Ai – esitys 31.8. saakka. Suosittelen tutustumaan.

gustavklimt6

Hei me lakkoillaan!

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Ranskalaiset ovat kovia lakkoilemaan ja tänä keväänä niin paikallisten kuin turistienkin hermoja koettelee rautatieyhtiö SNCF:n lakko. Presidentti Macron haluaa uudistaa miljardiveloissa rypevän yhtiön, mitä SNCF:n työntekijät nyt kiihkeästi vastustavat. Mikäli hallitus ei peräänny aikeistaan on SNCF valmis lakkoilemaan kolmen kuukauden ajan; lakko alkoi huhtikuun alussa ja sen uhataan jatkuvan kesäkuun loppuun saakka aina kahtena peräkkäisenä päivänä viidestä. Junatyypistä riippuen (TGV, TER, Intercité, RER) pahimmillaan vain yksi kolmesta, viidestä tai kahdeksasta junasta kulkee päivittäin. Tilannetta hankaloittaa vielä se, että SNCF ilmoittaa vasta edellisenä päivänä klo 17 mitkä junat seuraavana päivänä kulkevat.

Erityisesti RER B -juna on monelle turistille tuttu, sillä se vie Charles de Gaullen lentokentälle. Uutissivustoilla on näkynyt kuvia täpätäysistä junalaitureista, joilta ihmisiä on pudonnut raiteille, junien ikkunoista sisään kiipeävistä matkustajista ja yleisestä liikennekaaoksesta.

Lakkopäivät näkyvät alla olevasta kalenterista keltaisella merkittyinä, joten kannattaa suunnitella mahdollinen kevätreissu Ranskaan muulloin kuin lakkopäivinä, jos haluaa liikkua junalla vaivattomasti. Vaan eipä tässä vielä kaikki….huhtikuussa ovat lakkoilleet myös jätteiden kerääjät ja uusimpana ryhmänä Eiffel-tornin turvallisuushenkilökunta, minkä johdosta torni jouduttiin sulkemaan perjantaina. Lakkoilusta aiheutuu siis monenlaista harmia paikallisten lisäksi myös turisteille.

kalenteri18Itse seuraan tilanteen kehittymistä erityisen tarkasti, koska olen suunnitellut kesäkuulle kahden viikon reissun Pariisin kautta Loiren laaksoon viidelle eri paikkakunnalle….junalla. Kyseiselle kahden viikon ajalle osuu kuusi lakkopäivää, mikä sotkee suunnitelmani totaalisesti, sillä junaliput olen jo ostanut ja kaikki hotellit varannut. Sopivia bussiyhteyksiä ei nimittäin ole eikä auton vuokraaminenkaan houkuttele. Mikäli lakko jatkuu kesäkuun loppuun saakka, otan käyttöön suunnitelma B:n, eli lennän suunniteltua aiemmin kotiin ja vietän koko loman Pariisissa. Jääköön Loiren laakso sitten toiseen kertaan.

 

 

Matkakortti taskuun ja menoksi

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Pariisiin on mukava tutustua kävellen, mutta jossakin vaiheessa reippaimmankin jalat väsyvät ja mieli tekee turvautua julkiseen liikenteeseen. Mutta minkälaisen lipun tai matkakortin sitä sitten valitsisi? Kun asiaa alkaa googlailla, tulee ensimmäisenä tyrkylle turisteille suunnattu Paris Visite -matkakortti. Ihan suinpäin ei tätä vaihtoehtoa kannata kuitenkaan valita, sillä tälle on olemassa huomattavasti edullisempikin vaihtoehto, nimittäin Paris Navigo Découverte.

Paris Navigo Découverte on matkakortti, jota ei turisteille koskaan mainosteta. Joskus kuulemma lipunmyyjät eivät ole suostuneet myymään korttia turisteille, mutta kortin säännöissä lukee yksiselitteisesti, että sen voi ostaa kuka tahansa. Tämä on mainio ja edullinen kortti, mikäli aikoo olla Pariisissa noin viikon (tai usemman) ja mikäli saapuu Pariisiin maanantain tienoilla. Kortti nimittäin astuu voimaan aina maanantaisin klo 00.00. Itse kortti maksaa viisi euroa ja sen lataaminen viikoksi kustantaa 21,25 euroa. Tällä hinnalla saa sujahdella pitkin Pariisia niin paljon kuin haluaa ja missä tahansa, sillä se kattaa vyöhykkeet 1-5, sillä pääsee Versailles’n linnaan saakka, Disneylandiin, Charles de Gaullen lentokentälle kuten myös Orlyn lentokentälle, mikäli käyttää Orlyval-bussia. Korttia varten tarvitaan passikuva, sen voi hankkia metroasemien lipunmyynnistä ja ladata tiskillä tai automaatilla.

Se mitä turisteille siis yleensä tyrkytetään, on Paris Visite -kortti. Mikäli haluaa pyöriä keskustan alueella, riittää vyöhykkeet 1-3 kattava kortti, joka maksaa viideltä päivältä 39,30 euroa. Kolmen päivän kortti maksaa 27,30 euroa. Mikäli haluaa samalla kortilla ajella kauempana keskustasta, käydä Versailles’ssa, Disneylandissa jne, maksaa vyöhykkeet 1-5 kattava Paris Visite -kortti viideltä päivältä 67,40 euroa – hinta on siis kolminkertainen verrattuna Paris Navigo -korttiin. Turistikortilla tosin saa jonkin verran alennusta tiettyjen nähtävyyksien ja museoiden pääsylipuista, mutta edut ovat aika vaatimattomat.

Itse suosin ehdottomasti Navigo-korttia. Edullisen hinnan lisäksi sen etuna on näppäryys – korttia ei tarvitse kuin vilauttaa lukijalle niin portit aukeavat. Paris Visite -kortti kuten myös yksittäiset liput pitää syöttää laitteeseen ja napata ulos – ja pitää se pieni lippu vielä tallessakin! Navigo-kortti muovikuorineen pysyy helpommin menossa mukana.

Toki jos lomamatka on lyhyt tai osuu viikonlopulle, voi Navigo-korttia vielä edullisempi vaihtoehto olla yksittäiset liput. Metro/bussilippu Pariisissa maksaa tällä hetkellä 1,80 euroa ja kymmenen kerran lippuvihko 14,10 euroa. Näihin yksittäisiin lippuihin ei kuulu vaihto-oikeutta metrosta bussiin, mutta metrosta toiseen, bussista toiseen ja metrosta RERiin saa vaihtaa 90 minuutin aikana.

Paris Navigo Découverte -kortti kannattaa siis ehdottomasti ottaa huomioon, kun vertailee julkisen liikenteen hintoja.

 

Kohti vihreämpää Pariisia

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Kuten moni muukin suurkaupunki, kärsii myös Pariisi valtavista saasteongelmista. Vaikka alle puolet pariisilaisista käyttää autoa, nousee ilmansaastetaso helposti hälyttävän korkealle tiiviisti rakennetussa keskustassa. Pariisin pormestari Anne Hidalgo onkin aloittanut tarmokkaan kampanjan kaupungin ilmanlaadun parantamiseksi. Sunnuntaina 8.5. yksi kaupungin vilkkaimista kaduista, 8-kaistainen Champs-Élysées, suljettiin autoilta päiväksi ja jatkossa näin tulee tapahtumaan joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina. Tämä sai erinomaisen vastaanoton pariisilaisilta ja turisteilta, joita virtasi tuhansittain nauttimaan autovapaasta kadusta. Myös yhdeksän muuta katua suljetaan autoilta jatkossa sunnuntaisin Paris Respire -kampanjassa jo mukana olevien 13 kadun lisäksi.

Tarkoituksena on myös kesän loppuun mennessä sulkea autoilta aivan Seinen oikeaa rantaa pitkin kulkeva 3,3 km pitkä vilkas katu. Alue annettaisiin pysyvästi jalankulkijoiden käyttöön ja sille tehtäisiin myös puistoalueita sekä tilaa petankin pelaamiseen. Liikkumisen helpottamiseksi suunnitelmissa on tuoda raitiovaunu Rue de Rivolin varrelle vuoteen 2020 mennessä yhdistämään kaupungin itä- ja länsipuoli.

Kaupunkiin on rakennettu lisää pyöräteitä, tuotu tarjolle aiempaa enemmän vuokrapyöriä kuten myös vuokrattavia sähköautoja. Pariisin viranomaisilla on myös mahdollisuus kieltää yksittäisinä päivinä osa autoista (rekisterinumeron mukaan) kokonaan kaupungin keskustassa. Viime syksynä kaupungissa järjestettiin ensimmäinen kokonaan autoton päivä, minkä seurauksena typpidioksidin määrä ilmassa putosi paikoitellen jopa 40 % melusaasteen vähetessä 50 %:lla.

Voisi tietysti kuvitella, että Hidalgon tarmokkaat toimenpiteet olisi otettu vastaan hurraten, mutta hänen pyrkimyksensä kaupungin ilmanlaadun parantamiseksi eivät ole olleet pelkässä myötätuulessa. Ympäristöministeri Ségolène Royal on vastustanut Hidalgon toimia syyttäen niitä milloin riittämättömiksi ja milloin liian vaativiksi, autoteollisuuden edustajat ovat tietysti olleet poikkiteloin ja Pariisin lähiöissä asuvat ovat valittaneet julkisen liikenteen heikoutta.

WHO:n mukaan 600 000 eurooppalaista kuolee vuosittain ennenaikaisesti ilmansaasteiden takia. Viime vuonna Pariisin ilmansaasteet ylittivät hetkellisesti jopa Shanghain lukemat, joten toivottavaa on, että pormestari Hidalgon ponnistelut Pariisin kaupunki-ilman puhdistamiseksi tuottavat tulosta.

torstai 051

 

 

Parhaat Pariisi-applikaatiot

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Pariisin-matka sujuu tietysti erittäin hyvin ilman applikaatioitakin, mutta on niistä kyllä iloa ja hyötyäkin. Itse tykkään ulkomailla erityisesti kartta-applikaatioista, sillä paperista karttaa kadulla levittelemällä turisti näyttää…noh, turistilta ja siten mahdollisesti myös helpolta kohteelta taskuvarkaiden silmissä. Karttaa sen sijaan voi kännykästä selailla ilman, että kukaan kiinnittää mitään huomiota.

Applikaatioita on moneen lähtöön, mutta tässä kahdeksan omaa suosikkiani Pariisin-matkaa ajatellen.

1. Visit Paris by metro – RATP

Pariisin liikennelaitoksen metroapplikaatio, josta löytyy mm. metrokartta, näppärä reittiopas sekä infoa erilaisista lipuista ja niiden hinnoista. Mukana on myös turistikohteiden esittelyä – plussaa siitä, että nähtävyyksistä on valittu mukaan muitakin kuin kaikki itsestäänselvyydet. Näppärä applikaatio, jos aikoo liikkua pääasiassa metrolla. Ilmainen.

2. RATP

Pariisin liikennelaitoksen erinomainen applikaatio, jossa on hyvä reittiopas, selkeä bussikartta, tiedotteita mahdollisista liikennehäiriöistä, metron, RER-junien, raitiovaunujen ja bussien aikataulut sekä paljon muuta. Ilmainen.

3. My Airport

Pariisin lentokenttien applikaatio. Reaaliaikaista tietoa tulevista ja lähtevistä lennoista, infoa eri tavoista siirtyä lentokentälle, terminaalien kartat ja tietoa ravintoloista ja kaupoista sekä niiden sijainneista. Ilmainen.

4. Citymaps2go

Tämä ei ole pelkästään Pariisiin liittyvä applikaatio, vaan sen kautta voi ladata lukemattomia kaupunkikarttoja eri puolelta maailmaa. Toimii myös offline ja näyttää esimerkiksi reaaliajassa kuinka pitkä kävelymatka kohteeseen vielä on. Lisäksi mukana on paljon ravintolavinkkejä ja tietoa nähtävyyksistä. Maksaa 4,99 euroa.

5. Musée du Louvre

Louvre-museon applikaatio, joka esittelee  museota, sen tiloja ja tärkeimpiä teoksia kuvien ja tekstin avulla. Luonnollisesti mukana on myös tiedot aukioloajoista sekä muuta tietoa vierailua varten. Visuaalisesti erittäin kaunis applikaatio! Ilmainen.

6. Louvre Audio Guide

Louvren applikaatio, jonka avulla voi tehdä ”masterpieces” -kierroksen Louvressa (tai vaikka kotisohvalla!) ja kuulla samalla selostusta museon upeimmista taideteoksista. Tämän lisäksi voi kuunnella esittelyitä yksittäisistä taideteoksista. Tarjolla on myös useampia selostettuja kierroksia, mutta niihin käsiksi päästäkseen pitää maksaa lisää. Tämän perusapplikaation hinta on 1,99 euroa.

7. Paris pastry guide

Oh là là! Jokaisen herkkusuun opas Pariisiin! Itse olen testannut vain ”lite”-versiota, josta löytyy 25 herkkukauppaa esittelyineen, karttoineen ja osoitteineen. Maksamalla 3,99 euroa saa selailtavaksi yli 370:n leivoksia tai muita herkkuja myyvän liikkeen arviot, osoitteet ja maininnan lähimmästä metropysäkistä. ”Lite”-versio on ilmainen, mutta täyden paketin saa siis maksamalla 3,99 euroa. Herkullista.

8. Super Lachaise

Olisipa minulla ollut tämä applikaatio puhelimessani, kun ensimmäistä kertaa menin Père-Lachaisen hautausmaalle ja yritin löytää Jim Morrisonin hautaa! Tämän näppärän oppaan avulla paikoitellen sokkeloisella hautausmaalla suunnistaminen on helppoa ja nopeaa. Applikaatiosta voi hakea hautoja henkilön nimellä tai selata nimiluetteloa. Karttaan voi etukäteen merkitä ne haudat, joilla haluaa käydä ja suunnitella reitin sen mukaan. Ilmainen.

(Niin ja kyllä se Morrisonin hauta lopulta löytyi ilman applikaatiotakin seuraamalla nahkavaatteisiin pukeutuneita, vahvasti meikattuja naisia ruusupuskineen 🙂 )

pariisinkevät 067