Leonardo da Vincin lumoissa Louvressa

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 500 vuotta Leonardo da Vincin kuolemasta, mitä on muisteltu Ranskassa monin eri tavoin. Yksi merkittävimmistä tapahtumista on Louvren Leonardo da Vinci -näyttely, joka aukesi lokakuussa. Liput tulivat myyntiin jo kesäkuussa, ja ensimmäistä kertaa Louvren näyttelyyn oli tehty pakolliseksi lippujen ennakkovaraus. Lippuun merkittyä päivämäärää ja kellonaikaa syynättiinkin sisäänpääsyn yhteydessä tarkasti.

leonardodavinci-7

leonardodavinci-1

Näyttelyssä oli mukana yli 150 teosta: taidemaalauksia, piirustuksia, luonnoksia, patsaita ja muistiinpanoja. Kaikki teokset eivät olleet da Vincin, vaan mukana oli myös hänen opettajiensa, oppilaidensa ja muiden aikalaisten töitä. Näyttelyssä oli esillä myös da Vincin ateljeessa tehtyjä töitä, joiden pääasiallisesta tekijästä ei ole täyttä varmuutta. Leonardo da Vincille attribuoituja maalauksia ei ole kuin kymmenkunta, mutta seinämaalauksia lukuun ottamatta lähes kaikki oli saatu esille Louvren näyttelyyn. Da Vincia kutsutaan kaikkien aikojen renessanssi-ihmiseksi ja hänen monilahjakkuutensa tuli näyttelyn myötä hyvin esille.

Monia näyttelyvieraita näytti kiinnostavan eniten juuri da Vincin maalaukset, mutta itselleni näyttelyn kohokohta oli Vitruviuksen mies. Myyttinen Vitruviuksen mies on kotimaassaan Italiassa näytteillä hyvin harvoin, vain muutaman viikon ajan joka kuudes vuosi. Haurasta teosta ei meinattu päästää lähtemään Italiasta ollenkaan, ja teos saikin matkustusluvan vasta näyttelyn avajaisia edeltävällä viikolla. Louvressakin teos on esillä vain kahdeksan ensimmäistä viikkoa eli jouluviikolle saakka. Vitruviuksen miehen lisäksi suuren vaikutuksen minuun tekivät da Vincin piirrokset ja luonnokset, jotka toivat esille taiteilijan kädenjäljen aivan erityisen upeasti.

leonardodavinci-3
Vitruviuksen mies

leonardodavinci-4

leonardodavinci-5

Hieman yllättäen Mona Lisa ei ole mukana näyttelyssä. Da Vincin kuuluisin maalaus sijaitsee näyttelyn ajan omalla paikallaan Louvressa eri kerroksessa, luodinkestävän lasin takana. Sen sijaan da Vinci -näyttelyn yhteydessä on seitsemänminuuttinen Mona Lisa -aiheinen virtuaalinäyttely, jota en kuitenkaan itse testannut, vaan menin yläkertaan katsomaan sen aidon ja oikean teoksen.

Usein tällaiset isot näyttelyt ovat makuuni liian ruuhkaisia. Toki yleisöä oli nytkin paljon, mutta lippujen pakollinen varaaminen tuntui helpottaneen pahimpia ruuhkia. Tällä hetkellä (3.12.) varausjärjestelmä näyttää hämmentävästi siltä, että koko näyttely on myyty loppuun lukuun ottamatta tulevaa torstaita 5.12. Mitään muuta selitystä en tälle keksi kuin torstaille suunnitellun julkisen liikenteen lakon, joka uhkaa lamauttaa ihmisten liikkumista monin tavoin. Da Vinci -näyttely menee Louvressa 24.2. 2020 saakka.

leonardodavinci-8

 

 

 

Huippumuotia ja veistoksia – Dos à la Mode

Montparnassen kaupunginosassa sijaitsevassa Musée Bourdellessa menee 17.11. saakka Dos à la Mode -niminen näyttely, joka on ottanut yllättävän näkökulman muotiin: vaatteet selkäpuolelta tarkasteltuna. Esillä on yli sata vaatetta ja asustetta 1700-luvulta tähän päivään saakka. Näyttävimmän osan muodostavat upeat iltapuvut, mutta esillä on myös esimerkiksi t-paitoja ja takkeja, jotka viestittävät selkäpuolen teksteillään. Mukana on mm. Yhdysvaltojen presidentin puolison tutuksi tekemä I really don’t care do u? -takki. Vaatteiden lomassa voi ihastella Antoine Bourdellen veistoksia, jotka on vaatteiden lailla aseteltu selkä katsojaan päin.

bourdelle-2
Etualalla Balenciagan iltapuku syksyn / talven 1961-62 kokoelmasta
bourdelle-4
John Galliano syksy / talvi 1998-99

Näyttely on todella ihastuttava. Huippusuunnittelijoiden vaatteita on aina mielenkiintoista päästä tutkimaan lähietäisyydeltä ja aivan erityiseksi näyttelykokemuksen tekee Musée Bourdellen miljöö upeine patsaineen. Omaksi suosikikseni nousi John Gallianon mustavalkoinen iltapuku (kuva yläpuolella), joka on kiinnitetty selkäpuolelta 51 napilla. Myös valokuvia on esillä. Ranskalaisen Jeanloup Sieffin Back is Beautiful -kuvakokoelma vuodelta 1985 täydentää näyttelyä hienosti.

Museon sydän on Antoine Bourdellen ateljee, joka on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Vuonna 1861 syntynyt Bourdelle oli Auguste Rodinin oppilas ja sittemmin mm. Giacomettin ja Henri Matissen opettaja. Vuonna 1949 Bourdellen ateljee muutettiin museoksi ja sitä laajennettiin vuosina 1989-1992.  Museoon kuuluu kaksi pientä, mutta sitäkin vehreämpää puutarhaa, joita koristavat Bourdellen korkealle kohoavat veistokset.

bourdelle-5
Yves Saint Laurent syksy / talvi 1970-71
bourdelle-9
Martine Sitbon syksy / talvi 1997-98

Museo sijaitsee osoitteessa 18 rue Antoine Bourdelle aivan Montparnassen tornin juurella. Museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja lippu Dos à la Mode -näyttelyyn maksaa 10 euroa. Kävin näyttelyssä viikko sitten sunnuntai-iltapäivänä, jolloin väkeä kyllä riitti, mutta mitään sietämätöntä tungosta ei päässyt syntymään ja vaatteita saikin tarkastella ihan rauhassa. Dos à la Mode menee siis 17.11. saakka, joten kolmisen viikkoa on vielä aikaa käydä ihastumassa näyttelyyn. Suosittelen!

bourdelle-10
Givenchy kevät / kesä 2018

 

Taidetärpit syksylle 2019

Tuleva syyskausi tuo tullessaan todella paljon mielenkiintoisia näyttelyitä Pariisiin. Yksi kauden ehdottomista kohokohdista on Louvressa 24.10. käynnistyvä Leonardo da Vinci -näyttely. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta da Vincin kuolemasta, minkä johdosta Louvressakin taiteilijaa muistetaan. Näyttelystä odotetaan valtavan suosittua, minkä takia lippu pitää varata etukäteen. Louvre on tosin ilmoittanut ottavansa pakollisen etukäteisvarauksen käyttöön ensi vuonna muutenkin pystyäkseen hallitsemaan jatkuvasti kasvavaa kävijämäärää. Mitään lippuostoryntäystä ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, sillä ainakin itse sain lipun vaivatta hankittua heti avajaisviikolle. Näyttely päättyy 24.2.2020.

Ranskalainen Edgar Degas tunnetaan kenties parhaiten balettitanssijoita kuvaavista maalauksistaan. Hän maalasi koko elämänsä ajan tanssijoita, orkestereita, pukuhuoneita ja yleisöä, ja näihin teemoihin Musée d’Orsay paneutuu 24.9. avautuvassa näyttelyssään Degas à l’Opéra. Näyttely on osa Pariisin oopperan 350-vuotisjuhlaa ja sitä voi käydä katsomassa 19.1. 2020 saakka.

pariisikesä19-8

Musée Bourdellessa aukesi 5.7. Back Side / Dos à la mode -niminen näyttely. Useimmiten muotia katsotaan ensisijaisesti etupuolelta, mutta nyt huomio halutaan kiinnittää selkäpuolelle, ja esillä olevat muotiluomukset onkin aseteltu selkä katsojaan päin. Kiinnostavaa ja erilaista! Näyttely pitää sisällään noin sata asua ja asustetta 1700-luvulta meidän päiviimme saakka. Montparnassella sijaitseva museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja näyttely menee 17.11. saakka.

Modernin taiteen mestarin, irlantilaissyntyisen Francis Baconin teoksia on esillä Centre Pompidoussa 11.9. alkaen. Näyttely keskittyy taiteilijan loppuelämän 1971-1992 aikaisiin töihin sekä kirjallisuuden vaikutukseen Baconin teoksissa. Itseoppinut taidemaalari sai vaikutteita mm. Picassolta ja koko surrealistisesta taidesuunnasta. Bacon en tout lettres -näyttely menee 20.1.2020 saakka.

pariisikesä19-9

Hollantilainen Piet Mondrian tuo ainakin itselleni ensimmäiseksi mieleen pelkistetyt maalaukset, joita hallitsevat vaaka- ja pystysuuntaiset viivat sekä suorakulmaiset värikentät. Musée Marmottan Monet osoittaa 12.9. aukeavassa näyttelyssään, että Mondrian oli paljon muutakin kuin abstraktien taulujen tekijä. Pääpaino näyttelyssä on Mondrianin esittävällä taiteella ja se käsittää noin 60 maalausta, jotka taiteilija itse valitsi vuonna 1920 taidekeräilijä Salomon B. Slijperille. Musée Marmottan Monet on sen verran poissa ydinkeskustasta, että siellä ei tule käytyä niin usein kuin itse asiassa pitäisi. Museossahan on aivan huikaiseva Monet-kokoelma, jonka takia pelkästäänkin siellä kannattaa käydä. Museo sijaitsee 16:nnessa arrondissementissa osoitteessa 2 Rue Louis-Boilly ja se on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18, torstai-iltaisin klo 21 saakka. Mondrian Figuratif -näyttely menee 26.1.2020 asti.

Trocadéro-aukion laidalla sijaitsevassa Musée de l’Hommessa avautuu 16.10. Je mange donc je suis -näyttely, joka tutkii ruokaa eri näkökulmista; niin biologiselta, kulttuuriselta kuin ekologiseltakin kantilta. Avajaisviikolla museossa on kaikenlaisia näyttelyyn liittyviä oheistapahtumia, joten kannattaa tutkia museon nettisivuja lähempänä ajankohtaa. Näyttely menee peräti 1.6.2020 saakka.

Pariisin syksy on toimintaa täynnä ja tässä oli tosiaankin vain muutama maininta kauden taidetarjonnasta. Pariisin turistitoimiston sivuilta löytyy ajantasaista tietoa kaupungin näyttelyistä ja kuten aina, silmät kannattaa pitää avoimina kaupungilla, sillä kiinnostavia näyttelyitä voi bongata vaikka metrokäytävien mainoksista.

pariisi21519-11

Musée de l’Homme – pääkalloja ja 10 pisteen näköala

Louvre, Musée d’Orsay, Musée de l’Orangerie, Centre Pompidou….nämä museot lienevät tutuimpia Pariisin-kävijöille. Musée de l’Homme sen sijaan ei välttämättä ole ensimmäisenä listalla, kun matkailija alkaa suunnitella kulttuurikohteita Pariisissa. Kävin itsekin tutustumassa kyseiseen museoon ensimmäistä kertaa vasta tänä kesänä, mutta se todellakin kannatti. Ihmisen historiaa tutkittiin museossa kolmen teeman kautta: keitä me olemme, mistä me tulemme ja minne olemme matkalla.

Museossa pääsee mm. tutustumaan ihmisen anatomiaan, vertailemaan ihmisaivoja eläinten aivoihin, kuuntelemaan erilaisia kieliä ympäri maailman, seuraamaan ihmisen migraatiota synnyinseuduiltaan Afrikasta muualle maailmaan ja näkemään minkälaista tuhoa ihminen maapallolle on aiheuttanut. Näyttely on toteutettu esineiden lisäksi äänen, kuvan ja videon avulla. Pääseepä näyttelyvieras käyttämään hajuaistiaankin arvuutellessaan mitä ruokaa eri puolilla maailmaa syödään. Kuten pitääkin, museo korostaa ihmislajin monimuotoisuutta sortumatta stereotyyppisiin käsityksiin eri roduista.

Museo on mukavan väljä, valoisa ja moderni. Syytä toki ollakin, sillä museo oli suljettuna  lähes kuuden vuoden ajan, jolloin siihen tehtiin 96 miljoonan euron remontti. Ovet aukesivat uudestaan vuonna 2015.

museedelhomme-3

museedelhomme-4

museedelhomme-5

Museossa on myös vaihtuvia näyttelyitä, joista omalle kohdalleni osuivat Sebastião Salgadon Déclarations-niminen valokuvanäyttely ja lävistysten historiaa käsittelevä Piercing-näyttely. Olen suuri Sebastião Salgado -fani eivätkä teokset pettäneet tälläkään kertaa. Mustavalkoiset, suuret valokuvat olivat äärettömän vangitsevia ja saivat hiljentymään sekä pohtimaan elämän eriarvoisuutta. Lävistysten historiaa esittelevä näyttely sen sijaan oli aika vaatimaton ja pintapuolinen. Se koostui lähinnä valokuvista, lävistyskoruista ja laitteista, joilla lävistyksiä on tehty. Déclarations-näyttelyä voi käydä katsomassa 11.11.2019 saakka ja lävistysnäyttely on esillä 9.3.2020 saakka. Lokakuun 16. päivä museossa aukeaa uusi näyttely, joka käsittelee ruokaa ja syömistä (Je mange donc je suis) mm. ympäristön kannalta ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Avajaisviikolla on luvassa myös paljon ruokaan liittyvää oheisohjelmaa; workshopeja ja esitelmiä.

museedelhomme-1

museedelhomme-2

Maininnan arvoinen on myös museosta avautuva varsin komea näköala Eiffel-tornille. Erityisen hyvin näköalaa pääsee ihailemaan museon kahvilasta, joten suosittelen lämpimästi museokierroksen jälkeen kahvitaukoa ja komeita näkymiä.

Kävin museossa tosiaan ensimmäistä kertaa, joten vertailupohjaa ei ole, mutta ainakaan tällä yhdellä käyntikerralla ei ollut minkäänlaista ruuhkaa. Sain välillä kuljeskella käytäviä pitkin ihan itsekseni. Museo on tiistaita lukuun ottamatta auki päivittäin klo 10-18 ja 12 euron lipulla pääsee myös vaihtuviin näyttelyihin. Museo sijaitsee osoitteessa 17 Place du Trocadéro ja ihan oven eteen pääsee hyppäämällä pois Trocadéron metropysäkillä (linjat 6 ja 9).

IMG_6677

Henri Cartier-Bresson muutti Marais’hin

Henri Cartier-Bresson oli maailmankuulu ranskalainen valokuvaaja, jonka nimeä kantava museo sijaitsi vuosina 2003-2018 Montparnassella. Museon tilat olivat ahtaat eikä sinne ihan helposti edes löytänyt, sen verran syrjäisellä sivukadulla se sijaitsi. Marraskuun alussa 2018 museo sai kuitenkin uudet toimitilat kaupungin sydämestä, Marais’n kaupunginosasta osoitteesta 79 Rue des Archives. Museo on edelleen aika pieni, mutta kuuleman mukaan sitä ollaan laajentamassa lähivuosina.

bresson5

bresson1

Kävin tutustumassa uusiin tiloihin eräänä joulukuisena iltapäivänä. Museossa meni ja menee aina 10.2. saakka Cartier-Bressonin vaimon, valokuvaaja Martine Franckin retrospektiivinen näyttely. Näyttely koostui mm. hypnoottisen kauniista maisemakuvista, poliittisista valokuvista, muotokuvista ja kuvista ihmisistä lemmikkieläimineen. Olen hyvin ihastunut vanhoihin mustavalkoisiin valokuviin eikä tämäkään näyttely tuottanut pettymystä.

Näyttelytila on suorakaiteen muotoinen ja se on seinillä erotettu pienemmiksi tiloiksi. Hieman ahdasta museossa oli, mutta onneksi väkeä ei ollut ruuhkaksi asti. Museon aulatilassa on laajakangas ja sen edessä tuoleja, joilla istuskellen voi katsella screenillä pyörivää videota Henri Cartier-Bressonin töistä. Aulassa sijaitsee lipunmyynnin lisäksi muutama hyllyllinen myytäviä kirjoja ja kortteja. Aulan seinillä on esitelty arkistojen helmiä, Cartier-Bressonin merkittäviä teoksia vuosien varrelta hauskojen kuvatekstien kera.

bresson3

bresson4

Museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 11-19 ja pääsylipun hinta on 9 euroa. Lipun voi ostaa ennakkoon netistä tietylle päivälle, jolloin sisään pääsee jonon ohi. Itselläni ei ennakkolippua ollut, mutta eipä näyttelyyn ollut jonoakaan. Lämpimästi suosittelen museota valokuvien ystäville ja uskon, että paikasta tulee itselleni vakkarikohde aina Pariisin-reissuilla nyt kun se sijaitsee omilla suosikkikulmillani Marais’ssa.

bresson6

 

Muchan maailmaa Musée du Luxembourgissa

Alphonse Mucha oli tsekkiläinen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, josta tuli yksi art nouveau -tyylisuunnan merkittävimmistä edustajista. Vuonna 1860 syntynyt Mucha muutti Pariisiin 27-vuotiaana ja sai sattuman oikusta mahdollisuuden tehdä teatterijulisteen sen ajan kuuluisimmasta näyttelijästä Sarah Bernhardtista. Ympäri kaupunkia kiinnitetyt julisteet herättivät suurta ihastusta, Mucha nousi kuuluisuuteen lähes yhdessä yössä ja reaktioon tyytyväinen Bernhardt tilasi Muchalta lisätöitä. Jatkossa Mucha teki mainosjulisteita myös kaupallisille tahoille aina vauvanruoasta samppanjaan. Nuoret naiset, kukka-aiheet ja koristeelliset kuviot olivat tyypillisiä Muchan Ranskan-vuosien tuotannolle. Viimeisinä vuosinaan hän kuitenkin vakavoitui ja työskenteli slaavien historiaa kuvaavan maalaussarjan parissa kotimaassaan.

muchanmaailma1

muchanmaailma2

muchanmaailma3

Tänä syksynä Pariisissa aukesi Muchalle omistettu näyttely, ensimmäinen sitten vuoden 1980. Luxembourgin puiston reunalla sijaitsevassa Musée du Luxembourgissa on esillä Muchan julisteita, piirroksia, koruja, valokuvia ja kokonainen sisustus, jonka Mucha suunnitteli pariisilaiselle Fouquet’n korukaupalle.

Näyttely on oikein ihastuttava, töitä on esillä runsaasti ja se antaa kattavan kuvan Muchan urasta. Vaikka Mucha tunnetaan parhaiten kepeistä ja kauniista mainosjulisteistaan, on museossa esillä paljon myös taiteilijan loppuelämän vakavampaa tuotantoa.

muchanmaailma4

Syyskuussa alkanut näyttely menee museossa 27.1.2019 saakka. Se on auki päivittäin klo 10.30-19.00, ja perjantaisin taiteesta pääsee nauttimaan klo 22 saakka. Ylimääräinen ilta-aukiolo on 12.11.-17.12. välisenä aikana, jolloin museo pitää ovensa auki myös maanantaisin iltakymmeneen saakka. Lippu kannattaa varata etukäteen netistä tietylle päivälle ja kellonajalle, jolloin museoon pääsee jonottamatta sisään. Lippu maksaa 13,00 euroa ja nettilippuihin lisätään 1,5 euron lisämaksu. Puhelimeen voi ladata näyttelyyn liittyvän applikaation hintaan 3,49 € ja tutustua teoksiin vaikka jo etukäteen. Applikaatio on saatavilla ranskaksi, englanniksi, saksaksi ja italiaksi. Paikan päällä voi vuokrata audio-oppaan 5 eurolla. Lisätietoa lipuista ja applikaatiosta löytyy museon nettisivuilta. 

Musée du Luxembourg on aika ahdas museo ja varsinkin sen ensimmäiset näyttelysalit tuppasivat lokakuun käynnilläni pakkautumaan ihmisistä jopa niin, että teoksia joutui kurkkimaan toisten selkien takaa. Tämä ei ole vain Mucha-näyttelyn ongelma, vaan sama tilanne on toistunut aiempienkin näyttelyiden aikana kyseisessä museossa. Näyttely on kuitenkin niin mielenkiintoinen, että ruuhkatilanteista huolimatta suosittelen sitä lämpimästi.

Museovierailun jälkeen voi mennä sitten lepuuttelemaan vaikka museon pihalla sijaitsevaan Angelina-kahvilaan, jossa on näyttelyn kunniaksi kehitetty Rêverie-niminen huimaavan kaunis leivos!

muchanmaailma5

muchanmaailma6

 

Yves Saint Laurent itämaiden lumoissa

Pariisin Yves Saint Laurent -museo avasi ovensa vuosi sitten ja kävin vierailemassa siellä heti tuoreeltaan. Kirjoitukseni voit lukea tämän linkin takaa. Tänä vuonna lokakuun alussa museossa aukesi teemanäyttely nimeltään L’Asie rêvée d’Yves Saint Laurent / Yves Saint Laurent: Dreams of the Orient, jonka kävin katsomassa heti sen auettua. Olin ostanut lipun etukäteen netistä tietylle päivälle ja kellonajalle, mutta kuten ensimmäiselläkin käyntikerralla, olisin voinut nytkin vain kävellä suoraan sisään, sillä jonoa ei ollut.

Näyttely piti sisällään viitisenkymmentä haute couture -vaatetta, jotka olivat saaneet inspiraationsa Intiasta, Kiinasta ja Japanista. Vaikutteet näkyivät selvästi asujen muodoissa, väreissä ja koristelussa. Näyttelyn itämaista henkeä korostivat Pariisin aasialaisen taiteen museosta ja yksityiskokoelmista lainatut koriste-esineet ja korut. Vaikka itämaat kiehtoivatkin muotisuunnitteljaa, hän matkusteli siellä harvoin ja sen sijaan haki inspiraatiota työhönsä aasialaisesta taiteesta ja kirjallisuudesta.

ysl-1

ysl-3

ysl-2

Näyttelyssä oli esillä paljon Yves Saint Laurentin piirrosluonnoksia, joita oli erityisen kiinnostavaa tutkia, koska katsoin juuri ennen matkaa Yle Teeman YSL-dokumentin. Dokumentti keskittyi Saint Laurentiin nimenomaan lahjakkaana piirtäjänä ja ohjelmasta kävi ilmi, että hänen piirroksiaan on säilynyt jopa 200 000. Kannattaa muuten katsoa kyseinen dokumentti, se löytyy Yle Areenasta vielä vuoden 2018 loppuun saakka.

Näyttelyssä käsiteltiin myös Opium-tuoksun historiaa ja lanseeraamista. Siihen liittyen esillä oli paljon piirroksia aina parfyymipullon luonnoksista markkinointimateriaaleihin.  Parfyymi lanseerattiin vuonna 1977 ja se aiheutti kohun jo nimellään, ja YSL:ää syytettiin huumeiden suvaitsemisesta sekä ymmärtämättömyydestä Kiinan historiaa kohtaan. Kohu kuitenkin vain lisäsi asiakkaiden kiinnostusta uutuustuoksua kohtaan. Lanseerauksen jälkeen parfyymi myytiin nopeasti loppuun, kaupoista varastettiin tuoksun testereitä ja seiniltä revittiin Opium-mainosjulisteita muistoksi.

ysl-5

ysl-6

YSL-museossa oli tehty hieman muutoksia sitten viime kerran. Aulasta oli iso tv-ruutu ja tuolit poistettu kokonaan, joten kaksi huonetta oli käytännössä lähes tyhjillään, vain toisessa oli seinillä valokuvia Yves Saint Laurentista. Museossa oli aiemmin myös pienikokoinen teatteri, johon mahtui kerrallaan kolmekymmentä ihmistä katsomaan lyhyttä dokumenttia YSL:n elämästä, mutta nyt teatterihuone oli suljettu. Aiemmin huoneeseen joutui jonottamaan portaikossa seisoen tai istuen, mikä kieltämättä ei antanut museosta kovin tyylikästä kuvaa. Ehkä teatteri olikin juuri ahtaiden tilojen takia otettu kokonaan pois käytöstä?

Museotiloihin on kuulemma tulossa ensi vuonna uudistuksia, enkä kyllä yhtään ihmettele, sillä sen verran epäkäytännölliset ja ahtaat ne ovat. Museon merkittävin ongelma on kuitenkin sen pieni koko, enkä tiedä millä keinolla siitä saisi avaramman ja isomman oloisen. Jään kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan uudistuksia.

YSL-museo sijaitsee osoitteessa 5 avenue Marceau ja se on auki tiistaista sunnuntaihin klo 11-18, paitsi perjantaisin, jolloin museo on auki klo 21 saakka. Pääsylippu maksaa 7 euroa.

ysl-4