Michael Jackson: On The Wall Pariisista Espooseen

Kirjoitan tällä kertaa poikkeuksellisesti näyttelystä, joka on Pariisissa jo päättynyt. Kyseessä on tulevana syksynä Espoon EMMA-museossa avautuva Michael Jackson: On The Wall -näyttely. Se meni Pariisin Grand Palais’ssa helmikuun puoliväliin saakka ja itse kävin näyttelyn katsomassa siellä tammikuun alussa. En ole koskaan ollut mikään erityisen suuri Michael Jackson -fani, mutta näyttely kiinnosti, koska kyseessä on kuitenkin yksi aikamme suurimmista ja menestyneimmistä poptähdistä.

Offthewall-3

EMMA-museo on jo ilmoittanut, että näyttely tulee tapahtumaan uusimmasta Michael Jacksonia kohdanneesta skandaalista huolimatta. Mielestäni onkin tärkeää, ettei tämän tyyppisiäkään asioita lakaista maton alle, vaan että niistä puhutaan. Näyttely sai itseni nyt jälkikäteen pohtimaan ainakin sitä, miten helposti sokaistumme tähteydelle. Michael Jackson esitetään kaikissa näyttelyn teoksissa positiivisessa valossa, kauniina, komeana, jopa jumalallisena hahmona.

Offthewall-4

Offthewall-2

Näyttely ei ole katsaus Jacksonin elämään tai saavutuksiin, vaan esillä olevat teokset heijastavat nykytaiteilijoiden näkemyksiä Jacksonista. Se on myös näyttelyn ongelma, sillä mitään muuta yhteistä nimittäjää töille ei ole kuin Michael Jackson. Teosten tyyli ja taso vaihtelevat kovasti eikä niistä oikein saa otetta. Esillä on kuvataidetta, keramiikkaa, video- ja tilataidetta mm. Andy Warholilta, Keith Haringilta ja Grayson Perryltä. Esimerkiksi Grayson Perryltä nähdään näyttelyssä keramiikkavaasi ja Andy Warholilta hänelle hyvin tyypillinen poptaideteos. Mitään erityistä näissä ei ole, taiteilijat ovat vain ottaneet Michael Jacksonin hahmon ja mukauttaneet sen itselleen tyypilliseen tapaan tehdä taidetta. Itseäni kiinnostivat eniten David LaChapellen uskonnollissävytteiset teokset, joissa Michael Jackson esitetään marttyyrinä ja jeesuksena. Näyttelyn heikointa antia puolestaan olivat videoteokset, joissa tavalliset ihmiset oli laitettu esittämään moonwalkia -useimmat heistä varsin kankeasti.

Offthewall-1

Offthewall-5

Pariisin-näyttely päättyi juuri ennen kuin Leaving Neverland -dokumentti esitettiin HBO-kanavalla maaliskuun alussa. Onkin mielenkiintoista seurata, miten näyttely vastaanotetaan Suomessa. Veikkaan, että kävijämäärät tulevat olemaan alhaisemmat kuin mitä ne olisivat olleet ilman dokumenttia. Saatan kyllä itse kaivaa museokortin taskustani, hypätä metroon ja mennä ihmettelemään teoksia vielä kerran Espooseen, todennäköisesti hieman uusin silmin.

 

Mainokset

Taidenäyttelyt keväällä 2019

Kevät on jo täällä, tai ainakin Pariisissa, jossa magnoliat jo kukkivat. Onkin siis korkea aika kartoittaa, mitä kaikkea pariisilaismuseoilla on tänä keväänä tarjottavanaan.

Museoiden nettisivuja aikani selailtuani minulle tuli hetkeksi fiilis, ettei kaupungissa mene juuri mitään mielenkiintoista, mutta kyllä sieltä kaikenlaista helmeä sittenkin löytyi. Kaikkea ei aina osaa edes netin kautta etsiä, joten Pariisissa kulkiessaan kannattaakin katsella museoiden ja gallerioiden ulkomainoksia, ja poikkeilla muutenkin sisään mielenkiintoiselta näyttäviin gallerioihin.

Centre Pompidoussa aukesi helmikuussa unkarilaisen optisen taiteen pioneeri Victor Vasarelyn näyttely. Vasarely tunnetaan abstrakteista maalauksistaan, jotka muodostavat optisia kohokuvia ja synnyttävät optisia harhoja. Vasarelyn taidetta on ollut esillä Espoon EMMA-museossa vuonna 2014 ja nyt hänen näyttäviä teoksiaan on esillä Pariisissa. Le Partage des Formes -näyttely menee  6.5. saakka ja 14 euroa maksavalla lipulla pääsee katsomaan samalla reissulla myös muut keskuksen näyttelyt. Centre Pompidou on auki tiistaita lukuun ottamatta päivittäin klo 11-22, torstai-iltaisin klo 23 saakka. Kannattaa piipahtaa myös Centre Pompidoun näköalaterassilla sekä erityisen kiinnostavassa ja isossa kirjakaupassa. Museon kahvila on hieman tylsän näköinen, mutta sieltä saa kivoja salaatteja ja muuta terveellistä pikkusyötävää.

Vincent Van Gogh on tällä hetkellä ajankohtainen Ikuisuuden porteilla -elokuvan myötä ja hänen taiteeseen voi käydä tutustumassa myös Atelier des Lumières-näyttelytilassa. Atelier des Lumières on Pariisin ensimmäinen digitaaliselle taiteelle omistettu tila, jonka  näyttelyissä yhdistellään liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Kävin viime vuonna katsomassa siellä Gustav Klimtin taiteeseen perustuvan teoksen ja ihastuin kovasti. Perinteisiä tauluja on turha odottaa, vaan kuvia taideteoksista tai niiden osista heijastetaan näyttelytilan kaikille pinnoille. Kuvat elävät, muuttuvat ja liukuvat lattialla, seinillä ja pitkin pylväitä. Kaksitasoisessa näyttelytilassa voi liikkua paikasta toiseen tai vain istuskella ja ihastella ympärillä pyöriviä kuvia. Atelier des Lumiéres on auki maanantaista torstaihin klo 10-18, perjantaisin ja lauantaisin klo 10-22 ja sunnuntaisin klo 10-19. Lipun voi ostaa etukäteen tietylle kellonajalle, jolloin välttää jonottamisen. Tämä on kiva, uusi museo, johon tutustumista suosittelen lämpimästi.

Fondation Louis Vuittonissa voi aina odottaa näkevänsä laadukkaita näyttelyitä eikä museo petä tälläkään kertaa. Kesäkuun 17. päivään saakka esillä on brittiläisen taidekeräilijän Samuel Courtauldin impressionististen töiden kokoelma. Näyttelyn 110 teoksesta noin 60 ovat maalauksia ja loput mm. grafiikkaa. Mukana on esimerkiksi kymmenen akvarellia J.M.W. Turnerilta ja Manet’n kuuluisa Bar aux Folies-Bergère. Museon aukioloajat on syytä tarkistaa nettisivuilta, koska niissä on kevään aikana hieman vaihtelua. 16 euroa maksava lippu kannattaa ostaa etukäteen tietylle kellonajalle välttääkseen pahimmat jonot. Itse olen kyllä joutunut jonottelemaan ennakkolipusta huolimatta, sillä museo on valtavan suosittu.

Lisää impressionismia ja vähän muutakin tarjoilee Musée Maillol, jossa alkaa 20.3. näyttely saksalaisen keräilijän Emil Bührlen kokoelmista. Musée Maillol ei ole Pariisin tunnetuimpia museoita, mutta se todellakin kannattaa pitää mielessä. Kevään näyttelyssä mukana ovat mm. Monet, Manet, Sisley, Renoir, Degas, Van Gogh, Gauguin, Braque, Modigliani ja Picasso. Eli melkoinen kattaus! Museo on auki päivittäin klo 10.30-18.30, perjantaisin klo 20.30 saakka. Lippu maksaa 13,50 euroa ja sen voi ostaa netin kautta etukäteen.

Trocadéron aukiolla sijaitseva Musée de l’Homme esittelee lävistysten historiaa Piercing-nimisessä näyttelyssään, joka menee pitkään, 9.3.2020 saakka. Museo on tiistaita lukuun ottamatta auki päivittäin klo 10-18 ja 12 euron lipun voi ostaa ennakkoon netistä. Samalla lipulla näkee myös muut museon näyttelyt. Museossa on näytteillä mm. kuuluisan brasilialaisen valokuvaajan Sebastião Salgadon teoksia. En ole itse koskaan tässä museossa käynyt, mutta seuraavalla Pariisin-reissullani ensi kuussa yritän ehdottomasti ehtiä tsekkamaan tämän.

Yves Saint Laurent -museossa on vastikään vaihtunut näyttely ja esillä on taas 50 ”uutta” asua, mm. Mondrian-mekko. Kyseinen näyttely menee vuoden 2019 loppuun saakka. Musée Yves Saint Laurent on auki tiistaista sunnuntaihin klo 11-18, perjantaisin klo 21 saakka. Museo on pieni ja ahdas, mutta on aina kiinnostavaa päästä näkemään haute couture -asuja lähietäisyydeltä. Myös YSL:n henkilökohtaiset esineet ja työskentelystudio tekevät tyylikkäästä museosta aivan erityisen.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä valokuvataiteen museo Maison Européenne de la Photographie, jossa aukesi viime viikolla kiinalaisen valokuvaajan Ren Hangin näyttely Love, Ren Hang. Mielenterveysongelmista kärsinyt Ren Hang päätyi itsemurhaan kaksi vuotta sitten vain 29-vuotiaana. Uransa aikana hän aiheutti polemiikkia kotimaassaan rohkeilla, eroottisilla valokuvillaan, ja hänet myös pidätettiin töidensä takia lukuisia kertoja. Hän ei koskaan saanut töitään esille kotimaassaan Kiinassa ja nyt niitä nähdään ensimmäistä kertaa Ranskassa. Valokuvataiteen museo on auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11-20, torstaisin klo 11-22 ja viikonloppuisin klo 10-20. Lippu maksaa 10 euroa ja sillä pääsee näkemään myös muut museon näyttelyt.

pariisi123-1

Henri Cartier-Bresson muutti Marais’hin

Henri Cartier-Bresson oli maailmankuulu ranskalainen valokuvaaja, jonka nimeä kantava museo sijaitsi vuosina 2003-2018 Montparnassella. Museon tilat olivat ahtaat eikä sinne ihan helposti edes löytänyt, sen verran syrjäisellä sivukadulla se sijaitsi. Marraskuun alussa 2018 museo sai kuitenkin uudet toimitilat kaupungin sydämestä, Marais’n kaupunginosasta osoitteesta 79 Rue des Archives. Museo on edelleen aika pieni, mutta kuuleman mukaan sitä ollaan laajentamassa lähivuosina.

bresson5

bresson1

Kävin tutustumassa uusiin tiloihin eräänä joulukuisena iltapäivänä. Museossa meni ja menee aina 10.2. saakka Cartier-Bressonin vaimon, valokuvaaja Martine Franckin retrospektiivinen näyttely. Näyttely koostui mm. hypnoottisen kauniista maisemakuvista, poliittisista valokuvista, muotokuvista ja kuvista ihmisistä lemmikkieläimineen. Olen hyvin ihastunut vanhoihin mustavalkoisiin valokuviin eikä tämäkään näyttely tuottanut pettymystä.

Näyttelytila on suorakaiteen muotoinen ja se on seinillä erotettu pienemmiksi tiloiksi. Hieman ahdasta museossa oli, mutta onneksi väkeä ei ollut ruuhkaksi asti. Museon aulatilassa on laajakangas ja sen edessä tuoleja, joilla istuskellen voi katsella screenillä pyörivää videota Henri Cartier-Bressonin töistä. Aulassa sijaitsee lipunmyynnin lisäksi muutama hyllyllinen myytäviä kirjoja ja kortteja. Aulan seinillä on esitelty arkistojen helmiä, Cartier-Bressonin merkittäviä teoksia vuosien varrelta hauskojen kuvatekstien kera.

bresson3

bresson4

Museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 11-19 ja pääsylipun hinta on 9 euroa. Lipun voi ostaa ennakkoon netistä tietylle päivälle, jolloin sisään pääsee jonon ohi. Itselläni ei ennakkolippua ollut, mutta eipä näyttelyyn ollut jonoakaan. Lämpimästi suosittelen museota valokuvien ystäville ja uskon, että paikasta tulee itselleni vakkarikohde aina Pariisin-reissuilla nyt kun se sijaitsee omilla suosikkikulmillani Marais’ssa.

bresson6

 

Muchan maailmaa Musée du Luxembourgissa

Alphonse Mucha oli tsekkiläinen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, josta tuli yksi art nouveau -tyylisuunnan merkittävimmistä edustajista. Vuonna 1860 syntynyt Mucha muutti Pariisiin 27-vuotiaana ja sai sattuman oikusta mahdollisuuden tehdä teatterijulisteen sen ajan kuuluisimmasta näyttelijästä Sarah Bernhardtista. Ympäri kaupunkia kiinnitetyt julisteet herättivät suurta ihastusta, Mucha nousi kuuluisuuteen lähes yhdessä yössä ja reaktioon tyytyväinen Bernhardt tilasi Muchalta lisätöitä. Jatkossa Mucha teki mainosjulisteita myös kaupallisille tahoille aina vauvanruoasta samppanjaan. Nuoret naiset, kukka-aiheet ja koristeelliset kuviot olivat tyypillisiä Muchan Ranskan-vuosien tuotannolle. Viimeisinä vuosinaan hän kuitenkin vakavoitui ja työskenteli slaavien historiaa kuvaavan maalaussarjan parissa kotimaassaan.

muchanmaailma1

muchanmaailma2

muchanmaailma3

Tänä syksynä Pariisissa aukesi Muchalle omistettu näyttely, ensimmäinen sitten vuoden 1980. Luxembourgin puiston reunalla sijaitsevassa Musée du Luxembourgissa on esillä Muchan julisteita, piirroksia, koruja, valokuvia ja kokonainen sisustus, jonka Mucha suunnitteli pariisilaiselle Fouquet’n korukaupalle.

Näyttely on oikein ihastuttava, töitä on esillä runsaasti ja se antaa kattavan kuvan Muchan urasta. Vaikka Mucha tunnetaan parhaiten kepeistä ja kauniista mainosjulisteistaan, on museossa esillä paljon myös taiteilijan loppuelämän vakavampaa tuotantoa.

muchanmaailma4

Syyskuussa alkanut näyttely menee museossa 27.1.2019 saakka. Se on auki päivittäin klo 10.30-19.00, ja perjantaisin taiteesta pääsee nauttimaan klo 22 saakka. Ylimääräinen ilta-aukiolo on 12.11.-17.12. välisenä aikana, jolloin museo pitää ovensa auki myös maanantaisin iltakymmeneen saakka. Lippu kannattaa varata etukäteen netistä tietylle päivälle ja kellonajalle, jolloin museoon pääsee jonottamatta sisään. Lippu maksaa 13,00 euroa ja nettilippuihin lisätään 1,5 euron lisämaksu. Puhelimeen voi ladata näyttelyyn liittyvän applikaation hintaan 3,49 € ja tutustua teoksiin vaikka jo etukäteen. Applikaatio on saatavilla ranskaksi, englanniksi, saksaksi ja italiaksi. Paikan päällä voi vuokrata audio-oppaan 5 eurolla. Lisätietoa lipuista ja applikaatiosta löytyy museon nettisivuilta. 

Musée du Luxembourg on aika ahdas museo ja varsinkin sen ensimmäiset näyttelysalit tuppasivat lokakuun käynnilläni pakkautumaan ihmisistä jopa niin, että teoksia joutui kurkkimaan toisten selkien takaa. Tämä ei ole vain Mucha-näyttelyn ongelma, vaan sama tilanne on toistunut aiempienkin näyttelyiden aikana kyseisessä museossa. Näyttely on kuitenkin niin mielenkiintoinen, että ruuhkatilanteista huolimatta suosittelen sitä lämpimästi.

Museovierailun jälkeen voi mennä sitten lepuuttelemaan vaikka museon pihalla sijaitsevaan Angelina-kahvilaan, jossa on näyttelyn kunniaksi kehitetty Rêverie-niminen huimaavan kaunis leivos!

muchanmaailma5

muchanmaailma6

 

Yves Saint Laurent itämaiden lumoissa

Pariisin Yves Saint Laurent -museo avasi ovensa vuosi sitten ja kävin vierailemassa siellä heti tuoreeltaan. Kirjoitukseni voit lukea tämän linkin takaa. Tänä vuonna lokakuun alussa museossa aukesi teemanäyttely nimeltään L’Asie rêvée d’Yves Saint Laurent / Yves Saint Laurent: Dreams of the Orient, jonka kävin katsomassa heti sen auettua. Olin ostanut lipun etukäteen netistä tietylle päivälle ja kellonajalle, mutta kuten ensimmäiselläkin käyntikerralla, olisin voinut nytkin vain kävellä suoraan sisään, sillä jonoa ei ollut.

Näyttely piti sisällään viitisenkymmentä haute couture -vaatetta, jotka olivat saaneet inspiraationsa Intiasta, Kiinasta ja Japanista. Vaikutteet näkyivät selvästi asujen muodoissa, väreissä ja koristelussa. Näyttelyn itämaista henkeä korostivat Pariisin aasialaisen taiteen museosta ja yksityiskokoelmista lainatut koriste-esineet ja korut. Vaikka itämaat kiehtoivatkin muotisuunnitteljaa, hän matkusteli siellä harvoin ja sen sijaan haki inspiraatiota työhönsä aasialaisesta taiteesta ja kirjallisuudesta.

ysl-1

ysl-3

ysl-2

Näyttelyssä oli esillä paljon Yves Saint Laurentin piirrosluonnoksia, joita oli erityisen kiinnostavaa tutkia, koska katsoin juuri ennen matkaa Yle Teeman YSL-dokumentin. Dokumentti keskittyi Saint Laurentiin nimenomaan lahjakkaana piirtäjänä ja ohjelmasta kävi ilmi, että hänen piirroksiaan on säilynyt jopa 200 000. Kannattaa muuten katsoa kyseinen dokumentti, se löytyy Yle Areenasta vielä vuoden 2018 loppuun saakka.

Näyttelyssä käsiteltiin myös Opium-tuoksun historiaa ja lanseeraamista. Siihen liittyen esillä oli paljon piirroksia aina parfyymipullon luonnoksista markkinointimateriaaleihin.  Parfyymi lanseerattiin vuonna 1977 ja se aiheutti kohun jo nimellään, ja YSL:ää syytettiin huumeiden suvaitsemisesta sekä ymmärtämättömyydestä Kiinan historiaa kohtaan. Kohu kuitenkin vain lisäsi asiakkaiden kiinnostusta uutuustuoksua kohtaan. Lanseerauksen jälkeen parfyymi myytiin nopeasti loppuun, kaupoista varastettiin tuoksun testereitä ja seiniltä revittiin Opium-mainosjulisteita muistoksi.

ysl-5

ysl-6

YSL-museossa oli tehty hieman muutoksia sitten viime kerran. Aulasta oli iso tv-ruutu ja tuolit poistettu kokonaan, joten kaksi huonetta oli käytännössä lähes tyhjillään, vain toisessa oli seinillä valokuvia Yves Saint Laurentista. Museossa oli aiemmin myös pienikokoinen teatteri, johon mahtui kerrallaan kolmekymmentä ihmistä katsomaan lyhyttä dokumenttia YSL:n elämästä, mutta nyt teatterihuone oli suljettu. Aiemmin huoneeseen joutui jonottamaan portaikossa seisoen tai istuen, mikä kieltämättä ei antanut museosta kovin tyylikästä kuvaa. Ehkä teatteri olikin juuri ahtaiden tilojen takia otettu kokonaan pois käytöstä?

Museotiloihin on kuulemma tulossa ensi vuonna uudistuksia, enkä kyllä yhtään ihmettele, sillä sen verran epäkäytännölliset ja ahtaat ne ovat. Museon merkittävin ongelma on kuitenkin sen pieni koko, enkä tiedä millä keinolla siitä saisi avaramman ja isomman oloisen. Jään kuitenkin mielenkiinnolla odottamaan uudistuksia.

YSL-museo sijaitsee osoitteessa 5 avenue Marceau ja se on auki tiistaista sunnuntaihin klo 11-18, paitsi perjantaisin, jolloin museo on auki klo 21 saakka. Pääsylippu maksaa 7 euroa.

ysl-4

Syksyn 2018 taidetärpit Pariisiin

Syksy on mahtavaa aikaa matkustaa Pariisiin, kun suurimmat turistimassat ovat poistuneet ja kelitkin vähän viilenneet. Taiteen rakastajillekin on alkamassa taas paljon kiinnostavia näyttelyitä, kuten tästä jo perinteeksi muodostuneesta katsauksestani käy ilmi.

Aloitetaan maalaustaiteesta. Pariisissa Picasson töitä voi ihastella Picasso-museon lisäksi tulevana syksynä myös Musée d’Orsayssa. Syyskuun 18. päivä siellä nimittäin käynnistyy Picasson siniselle ja vaaleanpunaiselle kaudelle omistettu näyttely. Esillä on runsaslukuinen määrä maalauksia ja piirroksia nuoren Picasson vuosilta 1900-1906. Näyttely menee 6.1.2019 saakka.

Lokakuun 3. päivä pyörähtää Grand Palais’ssa käyntiin Picasson aikalaisen ja maanmiehen, Joan Mirón, retrospektiivinen näyttely. Se käsittää lähes 150 työtä taiteilijan 70 vuotta kestäneen uran ajalta. Näyttelyyn voi käydä tutustumassa 4.2.2019 saakka.

Maailmankuulun amerikkalaisvalokuvaajan Dorothea Langen kuvia on esillä Tuileries’n puistossa sijaitsevassa Jeu de Paume -museossa 16.10. lähtien. Yli sadan valokuvan lisäksi katsottavissa on kuvia taustoittavia videoita ja dokumenttejä. Mukana on mm. ikoninen valokuva Migrant Mother. Näyttely on esillä 27.1.2019 saakka.

Centre Pompidoussa pääsee tutustumaan kubismin jännittävään maailmaan 17.10. lähtien. Kyseessä on läpileikkaus vuosina 1907-1917 vallinneesta taidesuuntauksesta ja mukana on töitä mm. Picassolta, Marcel Duchampilta, Georges Braquelta, Robert Delaunaylta ja Juan Gris’ltä. Noin 300 teosta käsittävä näyttely menee 25.2.2019 saakka. Vielä ehtii muuten nähdä Centre Pompidoussa sveitsiläisen valokuvaajan Sabine Weissin teoksia!  Näyttely Les villes, les rues, l’autre menee 15.10. saakka. The Guardian teki näyttelystä ja Weissista mielenkiintoisen jutun, jonka voi lukea tämän linkin kautta 

Mikäli art nouveau kiinnostaa niin 12.9. eteenpäin kannattaa suunnata Musée du Luxembourgiin, sillä silloin museossa käynnistyy Alfons Muchan retrospektiivinen näyttely. Tsekkiläinen Mucha muutti Pariisiin vuonna 1887 ja nousi siellä kuuluisuuteen piirrettyään mainoksen näyttelijä Sarah Bernhardtille. Näyttelyssä on esillä Muchan julisteita, mainoksia, veistoksia ja maalauksia, ja niitä voi käydä tutkimassa 27.1.2019 saakka. Muchan töille omistettu näyttely oli edellisen kerran Pariisissa esillä vuonna 1980, joten Musée du Luxembourgin näyttelyä on varmasti odotettu.

Musée Maillol ei ole välttämättä kovin tunnettu museo, mutta siellä on usein mielenkiintoisia näyttelyitä – viimeksi kävin katsomassa siellä hienon pop-taidenäyttelyn. Syyskuun 14 .päivä museossa aukeaa Giacomettin veistoksille omistettu näyttely. Sveitsiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari on tunnettu erityisesti venytetyistä, langanlaihoista ihmishahmoistaan. Näyttelyssä on Giacomettin 50 veistoksen lisäksi esillä 25 veistosta hänen aikalaisiltaan. Teokset ovat esillä 20.1.2019 saakka. 

Ranskan kansalliskirjastossa (BnF) aukeaa 16.10. Les Nadar -niminen valokuvanäyttely. Kyseessä on kolmen Nadarin – Félix Nadarin, hänen veljensä Adrien Tournachonin ja tämän pojan Paul Nadarin – valokuvanäyttely. Jo edesmenneet Nadarit olivat valokuvaajia, taidemaalareita ja keksijöitä. Félix Nadar oli henkilövalokuvauksen pioneereja ja hänen ikuistamikseen päätyivät mm. Charles Baudelaire, Édouard Manet ja Guy de Maupassant. 

Lokakuussa 2017 ovensa avannut Yves Saint Laurent -museo käynnistää ensimmäisen väliaikaisen näyttelynsä 2.10. Esille tulee tuolloin viitisenkymmentä haute couture -asua, joihin YSL otti vaikutteita Aasiasta; lähinnä Intiasta, Kiinasta ja Japanista. Vaatteiden lisäksi esillä on myös aasialaisia taideteoksia. L’Asie rêvée d’Yves Saint Laurent -nimeä kantava näyttely on esillä 27.1.2019 saakka.

Parhaillaan Kiasmassa esillä olevia brittiläisen Grayson Perryn töitä pääsee näkemään 19.10. alkaen Monnaie de Paris -museossa. En tiedä onko kyseessä täsmälleen sama näyttely kuin Kiasmassa, mutta ainakin osittain samoja töitä on esillä Pariisissakin. Kantaaottavan ja palkitun Perryn töitä voi käydä ihmettelemässä Monnaie de Paris’ssa 3.2.2019 asti.

Lopuksi vielä mainintana osoitteessa 116 Rue de Turenne sijaitseva Galerie Joseph, jossa olen käynyt katsomassa toinen toistaan mielenkiintoisempia valokuvanäyttelyitä. Syyskuun 23. päivään saakka galleriassa on ranskalaiselle supertähdelle, viime vuonna edesmenneelle Johnny Hallydaylle omistettu näyttely, jossa on esillä valokuvien lisäksi mm. hänen esiintymisasujaan ja kitaroitaan. Vielä ehtii käydä nekin kurkkaamassa!

Pariisissa menee tietysti paljon muitakin näyttelyitä. Kannattaa pitää silmät auki kaupungin kaduilla ja metrotunneleissa liikkuessaan. Pariisissa uskotaan vielä ulkomainoksiin ja niiden kautta saattaakin bongata näyttelyitä, joista ei välttämättä muuten saisi tietoa.

parisparis20

Miten tulla poistetuksi pariisilaismuseosta kolmen vartijan saattelemana?

Helposti, jos minulta kysytään! Tämä on opettavainen tarina siitä, miten kiinnostavia näyttelyitä ei kannata jättää viimeiseen iltaan…

Olin ostanut netistä etukäteen lipun intialaisen nykytaiteilija Subodh Guptan näyttelyyn Monnaie de Paris – museoon. Lippu oli keskiviikkoillalle klo 19, jolloin museossa oli määrä olla ilta-aukioloaika klo 21 saakka. Menin paikan päälle vähän ennen seitsemää ja iloisesti marssin museon turvatarkastukseen lippua heilutellen. Henkilökunnan edustaja kuitenkin totesi minulle, että valitettavasti museo on suljettu. Esittelin lippuani ja selitin, että olin ostanut sen kyseiselle illalle. Hieman hämmentyneen oloinen herra halusi ilmeisesti minut nopeasti pois kontoltaan ja ohjasi minut toiselle sisäänkäynnille, josta pääsinkin sisään ilman suurempia selittelyjä.

Museon sisäpihalle päästyäni ihmettelin paikalla olevaa DJ:tä ja porukkaa, joka seurusteli keskenään sen näköisenä, ettei heillä ole mitään aikeita lähteä museota tutkimaan. Vartijat alkoivat sulkea ovia ja mietin mielessäni, että jotain hämminkiä tilanteessa kyllä on. Olin ollut kyseisessä museossa aiemminkin, joten tiesin mihin näyttelyt päättyvät ja lähdinkin sitä ovea kohti. Ovella seisovalta vartijalta kysyin, että onhan museo klo 21 saakka auki ja hän vahvisti asian. Koska aloitin näyttelyn ”väärästä päästä” tulin heti ensimmäiseksi tilaan, josta löytyi Guptan tunnetuin teos Very Hungry God. Ihastelin valtavaa pääkalloteosta ja räpsin kuvia pohtien samalla, että onpa jännää kun museossa ei näytä olevan muita asiakkaita ollenkaan….ehdin käydä kolmessa näyttelytilassa kunnes minua kohti käveli naisvartija kaksi miestä vanavedessään. ”Madame, museo on suljettu ja teidän pitää poistua nyt”, ilmoitti hän ja alkoi ohjata minua ulos museosta kollegoineen. Ystävällisesti, mutta päättäväisesti. Esittelin heille pääsylippuani ja ihmettelin miten on mahdollista, että nettikaupasta on voinut ostaa lipun ajankohtaan, jolloin museo on kiinni. He kummastelivat asiaa itsekin. Paikalle kutsuttiin henkilö, jonka kanssa pääsin selvittelemään asiaa. Museo oli tosiaan yleensä keskiviikkoiltaisin auki yhdeksään saakka, mutta kyseisenä iltana se suljettiin yksityistilaisuuden vuoksi seitsemältä. Ilmeisesti joku oli unohtanut sulkea nettikaupan kyseisen illan kohdalta. Minulle ehdotettiin, että tulisin katsomaan näyttelyn seuraavana päivänä, mutta selitin lähteväni takaisin Suomeen enkä siis ehtisi. Seuraavaksi paikalle kutsuttiin lipputoimiston työntekijä, jonka oli tarkoitus palauttaa minulle lippurahat. Hän kuitenkin pahoitteli, että lipputoimisto oli jo kiinni, eikä hän pääsisi kassaan käsiksi. Sain häneltä lipputoimiston sähköpostiosoitteen, johon hän pyysi minua kirjoittamaan ja lupasi, että lippu kyllä korvataan. Yeah right, ajattelin mielessäni ja poistuin pettyneenä paikalta.

Olisin tietysti kovin mielelläni nähnyt koko näyttelyn, mutta olin iloinen, että ehdin nähdä Guptan upean pääkalloteoksen. Henkilökunta tuntui olevan vilpittömästi pahoillaan, mutta en tosiaankaan odottanut että saisin rahojani takaisin. Lähetin lipputoimistoon sähköpostia vielä samana iltana ja liitin mukaan kuvan lipusta. Mitään ei kuulunut viikkoon. Lähetin perään uuden sähköpostin ja sain vastauksen saman tien pahoittelujen kera. Pyysivät pankkitietojani ja kuinka ollakaan, meni muutama päivä ja tililleni ilmestyi 13 euroa! Mahtavaa! Pieni summa, mutta periaatekysymys. Olin ollut ihan varma, että asiani jää ikuisiksi ajoiksi pyörimään ranskalaisen byrokratian rattaisiin, mutta ihmeitä tapahtuu. Ehkä tänä päivänä ymmärretään myös, että tyytymätön asiakas avautuu hyvin nopeasti Twitterissä, mitä kieltämättä ehdinkin jo suunnitella.

Yleensä etukäteen ostettu lippu varmistaa sisäänpääsyn, mutta joskus voi nähtävästi käydä juuri päinvastoin 😀

gupta1

gupta2