Pariisi kesäkuussa 2021

Palasin muutama päivä sitten Pariisiin suuntautuneelta lomareissultani. Edellisen kerran kaupungissa kävin heinäkuussa 2020, kun pandemiatilanne oli Ranskassakin kohtuullisen rauhallinen. Viime kesänä maahan pääsi ilman mitään todistuksia, mutta tällä kertaa vaadittiin negatiivisen koronatestituloksen lisäksi allekirjoitettu paperi, jossa vannottiin ettei koronan oireita ole tai altistumista tapahtunut. Rajamuodollisuudet sujuivat varsin ripeästi eikä mitään tenttausta ollut matkan syistä tai suunnitelmista.

Olin etukäteen lukenut paikallislehdestä, että kaikkien maassa olevien – niin paikallisten kuin turistienkin – kannattaa ladata koronavilkku TousAntiCovid. Sovellusta pitikin käyttää monessa kahvilassa ja ravintolassa, joihin ei päässyt sisään ennen kuin oli skannannut ovella olleen QR-koodin. Mikäli älypuhelinta tai sovellusta ei ollut, niin yhteystiedot piti jättää paperille. Sovellukseen päivittyi myös tiedot uusista tautitapauksista ja rokotettujen määrästä, joten sitä oli kiinnostavaa seurata päivittäin.

Olin tällä kertaa reissussa 11 vuorokautta, joista kuusi ensimmäistä vietin vakkarihotellissani Ibis Avenue de la Républiquessa ja viisi jälkimmäistä saman kadun Le General -hotellissa. Viime kesän matkallani yövyin samassa Ibis-hotellissa, jossa ei silloin huoneita siivottu olenkaan, mikä tuntuu nyt todella erikoiselta. Toimenpidettä perusteltiin sillä, ettei hygieniasyistä huoneeseen saanut tulla kukaan muu kuin asukas. Jos siellä olisi mennyt esimerkiksi wc tukkoon tai vastaavaa, olisi asukas joutunut vaihtamaan huonetta. Tällä kertaa siivouksesta huolehdittiin normaalisti. Molemmissa hotelleissa oli tarjolla buffet-aamiainen, mutta Le Generalissa oli tehty pieniä muokkauksia sen suhteen, esimerkiksi kirsikkatomaatit ja kurkunpätkät oli laitettu pieniin annoskulhoihin. Mutta ne aamiaisleivät! Molemmissa hotelleissa leivät ja patongit olivat ihan normaalisti asukkaiden leikattavissa. Toki niiden päällä oli lautasliina tai muu kangas, jota asiakkaiden olisi pitänyt käyttää. Todistin pariinkin otteeseen, miten joku tarrasi suoraan sormillaan patonkiin kiinni. Tämä on aina ällöttänyt itseäni jo normaaleinakin aikoina, mutta korona-aikana se suorastaan kauhistutti. Sanomattakin on selvää, etten syönyt aamiaisella leipää tai patonkia…

Museoihin ja näyttelyihin piti varata ennakkoon lippu tietylle päivälle ja kellonajalle. Tämän tavan soisin jatkuvan myös jatkossa. Sisälle saattoi päästä myös ilman ennakkovarausta, mikäli kaikki paikat eivät vielä olleet menneet. Mukavan väljää museoissa pääsääntöisesti olikin, lukuun ottamatta Musée Jacquemart-Andréta, jonka Paul Signac -näyttely oli pieni ja ahdas. Henkilökunta ei siellä myöskään valvonut kuinka monta ihmistä yhdessä näyttelysalissa aina oli.

Maskipakko oli viime viikon torstaihin saakka voimassa myös ulkona, mutta sen jälkeen enää sisätiloissa. Pariisilaisten maskikäyttäytyminen jätti kyllä toivomisen varaa, sillä kovin usein maskia pidettiin nenän tai leuan alla. Toki oli niitäkin, joita maskipakko ei kiinnostanut. Erityisen raivostuttavaa tämä oli mm. täydessä metrossa. Mielenkiintoista oli kuitenkin huomata, että maskittomiin ei reagoitu millään tavalla. Suomessa tuntuu, että maskittomia tuijotetaan kiukkuisesti julkisessa liikenteessä (olen myös itse syyllistynyt mulkoiluun), mutta pariisilaiset eivät muiden ihmisten maskien käytöstä tai sen puutteesta piitanneet.

Kahviloissa ja ravintoloissa pöytiä desinfioitiin ahkerasti ja sisätiloissa asiakaspaikoista oli vain osa käytössä. Terasseilla oli usein täpötäyttä, mutta itse menin usein ravintoloiden sisätiloihin pois kuumuudesta ja liikenteen melusta. Monessa ravintoloissa ruokalistat olivat poistuneet ja niiden tilalla pöydissä oli QR-koodi, jonka skannaamalla ruokalistan sai puhelimelleen. Toki ruokalistan sai halutessaan myös fyysisesti käteensä, mikäli älypuhelinta ei ollut.

Koronatestauspisteitä näytti olevan ympäri kaupunkia ja monen apteekin ulkopuolelle oli viritetty pieni teltta, josta sai pikatestin ilmaiseksi. Itse en paikan päällä testiä tehnyt, sillä pääsin Finnairin paluukyytiin rokotetodistuksellani. Myös paluumatkalla rajamuodollisuudet niin Ranskan kuin Suomen päässäkin sujuivat nopeasti. Tätä kirjoittaessani olen edelleen omaehtoisessa karanteenissa, joka toivottavasti päättyy sunnuntaina negatiiviseen koronatestitulokseen.

Turisteja ei Pariisissa vielä paljon ollut, mutta määrä lisääntyi selvästi päivä päivältä. Pariisilaiset sen sijaan olivat liikkeellä sankoin joukoin ottamassa ilon irti elämästä raskaiden ja pitkien koronarajoitusten jälkeen. Öisen ulkonaliikkumiskiellon oli määrä päättyä kesäkuun lopussa, mutta koska koronatapaukset ovat pudonneet ryminällä, poistui ulkonaliikkumiskielto jo tämän viikon maanantaina. Kuten vuosien peruskorjauksen jälkeen ovensa avannut Musée Carnavalet mainoksessaan toteaa: La vie parisienne est de retour.

Kasvissyöjän Pariisi

Kasvissyöjän on Pariisissa hyvä olla, sillä kasvisravintoloita ja kasvispainotteisia ravintoloita löytyy jo moneen lähtöön, uusia syntyy koko ajan eikä enää tarvitse tyytyä pelkkään falafeliin tai ankeaan salaattiin. Esittelen tässä muutamia vaihtoehtoja, joista useimmista itselläni on omakohtaista kokemusta. En ole kasvissyöjä, mutta syön kasvispainotteisesti ja mielelläni reissuillani tutustun paikallisiin vegeravintoloihin.

Pari vuotta sitten Pariisiin syntyi suoranainen kasvisravintoloiden ryhmittymä, joka kantaa nimeä Veggietown. Muutaman korttelien säteellä on parikymmentä ravintolaa, jotka joko tarjoilevat kasvisvaihtoehtoja tai ovat kokonaan kasvis- tai vegaanisia ravintoloita. Itse olen käynyt Veggietownissa testaamassa Café Pinsonin, jonka viikonloppubrunch oli erinomainen. Useimmat alueen ravintoloista ovat konstailemattomia, edullisia ja monissa on take away -mahdollisuus. Tähän alueeseen kannattaa ehdottomasti käydä tutustumassa.

Veggietownissa kierrellessä voi samalla ihastella ranskalaisen katutaiteilija Invaderin teoksia, joita hän on varta vasten tälle alueelle tehnyt. Veggietown sijaitsee 9:nnessä ja 10:nnessä arrondissementissa ja tämän linkin takaa löytyy alueen kartta ravintoloineen sekä kuvia Invaderin teoksista.

veggieblogi-1
Invaderin taidetta

Veggietownista itään sijaitsee trendikäs Marais’n alue. Myös sieltä löytyy Veggietownissakin testaamani  Café Pinson, jonka ovi on Marais’n toimipisteessä niin huomaamaton, että sen ohi kävelee helposti. Ravintola on pienellä kadulla osoitteessa 6 rue du Forez. Café Pinsonia vastapäätä löytyy kiva ja paikallisten keskuudessa suosittu Nanashi, joka ei ole kasvisravintola, mutta josta aina löytyy hyviä kasvisvaihtoehtoja. Suosittelen testaamaan myös paikan vadelmajuustokakun! Nanashillakin on toinen toimipiste Veggietownissa. Nanashi on auki lounaalla ja illallisella, kellonajat kannattaa tarkistaa netistä. Kulman takana Marais’n Nanashista löytyy tiivistunnelmainen ja trendikäs vegaaniravintola Wild And The Moon, joka on auki aamuvarhaisesta lähtien. Wild And The Moonissa on tarjolla iso valikoima mehuja ja kaikenlaista syötävää, mm. kasvis-bowleja ja päivittäin vaihtuva lounasannos. Mehut ovat kalliita, mutta kun eräänkin mehun nimi on Better Than Botox, niin kyllähän siitä voi vähän maksaakin 😀  Mainittakoon myös sivuhuomautuksena, että paikan tarjoilijamiehet ovat kuin suoraan mallitoimistosta…

veggieblogi-5
Nanashi, Mara

Centre Pompidoun takana osoitteessa 24 rue Rambuteau sijaitsee Le Potager du Marais -niminen kasvisravintola, joka on pieni ja hyvin suosittu. Olen syönyt siellä kahdesti ja ollut molemmilla kerroilla tyytyväinen. Le Potager du Marais ei ole mikään trendiravintola, vaan vähän nuhjuinen ja simppeli kasvismesta. Pääruoat maksavat n. 14-18 euroa. Ravintola on auki keskiviikosta sunnuntaihin klo 12-16 ja klo 19-24.

Les Halles -ostoskeskuksen läheltä osoitteesta 41 rue des Bourdonnais löytyy viihtyisä kasvisravintola Veget’Halles, jossa olen käynyt kerran. Söin seitan-annoksen, joka oli erinomainen kuten myös nauttimani inkiväärimehu. Pääruokien hinta on n. 13 € ja tarjolla on myös päivittäin vaihtuva lounasvaihtoehto. Ravintola on auki lounaalla klo 12-15 ja illallisella klo 19-23.

Pariisi on kuuluisa falafel-paikoistaan, joista kenties suosituin sijaitsee Rue des Rosiers -kadulla. L’As du Fallafel -kioskin edessä näkee usein pitkän jonon ja ruokaa on paikasta jonottanut kuulemma myös Lenny Kravitz, mitä ravintola muistaa aina mainostaa. Mikäli jono on liian pitkä niin samalta kadulta ja sen liepeiltä löytyy myös muita falafel-ravintoloita. 

Niin ikään Marais’ssa sijaitsee Hank Vegan Burger (55 Rue des Archives), jota en ole itse testannut, mutta joka on ilmeisen suosittu. Vegaaniravintola tarjoilee burgereiden lisäksi pitsaa ja on auki päivittäin klo 12-22.

Nettiä tutkimalla löytää tietysti ajantasaisimmat tiedot kaupungin kasvisravintoloista, mutta jos tykkää kirjoista (kuten minä) voi kysellä Pariisin kirjakaupoista Paris végétarien -nimistä pientä kirjaa, johon on listattu kaupungin kasvisravintolat arrondissementien mukaan. Aukioloaikojen ja yhteystietojen lisäksi jokaisesta ravintolasta on informatiivinen kuvaus. Oma kirjani on vuodelta 2015 ja olen huonolla menestyksellä etsinyt uudempaa painosta, mutta toivottavasti sellaisen vielä Pariisista löydän.

Tässä oli siis muutamia omia suosikkejani. Kasvisravintoloita ilmestyy koko ajan lisää erityisesti kolmannen ja kymmenennen arrondissementin alueille, joten kannattaa pitää silmät auki siellä päin kävellessään tai googlata netistä infot uusimmista paikoista.

wild666
Wild & The Moon, Marais