Viisi vinkkiä uudenvuoden viettoon

Mitä tehdä uutenavuotena, kun kaikki tapahtumat on peruttu, ravintolat suljetaan jo hyvissä ajoin ennen vuoden vaihtumista eikä juhlimista muutenkaan katsota nyt hyvällä silmällä? Pariisikin on edelleen vain kaukaisissa haaveissa. Noh, aina voi istua kotisohvalla ja nauttia Pariisin kulttuuritarjonnasta etäyhteyksin. Tässä viisi vinkkiä, joiden avulla voi hetkeksi unohtaa pandemian ja haaveilla tulevista Pariisin-matkoista.

  • Yksi aattoillan mielenkiintoisimmista tapahtumista tulee suorana Pariisin Notre-Damen katedraalista – tavallaan. Katedraali on edelleen poissa käytöstä vuoden 2019 tulipalon johdosta, mutta se luodaan katsojien silmien eteen virtuaaliteknologiaa hyväksi käyttäen. Virtuaalisessa Notre-Damessa esiintyy elektronisen musiikin pioneeri, säveltä ja esittäjä Jean-Michel Jarre. Todellisuudessa Jarre esiintyy katedraalin lähellä olevassa studiossa ja hänen avatarinsa näkyy virtuaalisessa Notre-Damessa. Welcome to the Other Side -konsertti on ilmainen ja sen voi katsoa mm. Jean-Michel Jarren YouTube-kanavalta alkaen klo 00.25 Suomen-aikaa. Konsertti-trailer löytyy tämän linkin takaa.
  • How to become a Parisian in one hour on Olivier Giraud’n yhden miehen stand up -show, joka on pyörinyt pariisilaisteatterissa jo vuosia. Koronan myötä show on siirtynyt nettiin, josta sen voi katsoa viiden, kymmenen tai viidenkymmenen euron hintaan – sinä päätät itse etukäteen millä hinnalla haluat koomikkoa tukea. Suhtauduin esitykseen vähän epäilevästi jo siitä syystä, että vihaan stand up -komiikkaa ja pelkäsin show’n keskittyvän vain vanhoihin ja tunkkaisiin kliseisiin pariisilaisista. Pariisin kaipuu oli kuitenkin sen verran kova, että lunastin itselleni kymmenen euron lipun ja katselin show’n läpi. Eikä se ollutkaan niin hölmö mitä ajattelin! Toki show’ssa leikiteltiin kansallisuuksiin perustuvilla stereotypioilla melkein kyllästymiseen saakka, mutta Giraud’n jutut olivat ihan hauskoja ja oivaltavia, ja tällainen kaltaiseni huumorintajuton ihminenkin hörähteli vitseille välillä ihan ääneen. Liveyleisön edessä tallennettu esitys on suunnattu ensisijaisesti turisteille, mutta yleisössä oli yllättävänkin paljon ranskalaisiakin. Kyseessä on kaikin tavoin kepeä ja huoleton esitys, jota voin kyllä suositella akuuttiin Pariisin-kaipuuseen. Lipun esitykseen voit ostaa tämän linkin kautta.
  • Pariisin ooppera tarjoilee esityksiään nettisivujensa kautta katsottavaksi maksua vastaan. Hinnat vaihtelevat kolmesta eurosta kahteentoista euroon, ja valikoimassa on oopperaa, balettia ja konsertteja. Kiinnostaako Carmen, janoatko Joutsenlampea? Kurkkaa oopperan nettisivuilta koko valikoima, vuokraa esitys ja nauti.
  • Philharmonie de Paris’n nettisivuilta löytyy puolestaan runsaasti ilmaisia konsertteja katsottavaksi. Suosittelen erityisesti Gustav Mahler -konserttia, jota johtaa Pariisin orkesterin johtoon valittu nuori suomalaiskapellimestari Klaus Mäkelä. Sen ja monta muuta konserttia löydät tämän linkin takaa.
  • Teatteri Châtelet esittää uudenvuoden aattona klo 22.00 Suomen-aikaa konsertin, joka on katsottavissa suorana ja ilmaiseksi teatterin nettisivujen kautta. Luvassa on mm. musikaali- ja elokuvasävelmiä 1920- ja 1930 -luvuilta. Lisätietoja ohjelmasta löytyy teatterin nettisivuilta.

Tässä siis muutama vaihtoehto uudenvuoden virtuaaliseen viettoon. Toki nämä esitykset löytyvät netistä myös myöhemmin. Hyvää uutta vuotta 2021!

Nojatuolimatkailua Pariisissa

Blogi on viettänyt hiljaiseloa. Korona on hiljentänyt Pariisinkin, jossa tällä hetkellä jatkuu ulkonaliikkumiskielto vähintään joulukuun alkuun saakka. Ranskan terveysministeri on juuri kuitenkin ilmoittanut, että epidemian huippu on Ranskassa ohitettu tiukkojen rajoitusten ansiosta. Se on iloinen uutinen, mutta mitä tapahtuu jouluna ja uutenavuotena, jos ihmiset pääsevät taas kokoontumaan ja juhlimaan yhdessä? No, sitä ei kannata murehtia vielä. Ajattelin joka tapauksessa ryhdistäytyä ja alkaa taas kirjoitella tänne omaakin Pariisin-kaipuutani helpottaakseni.

Viime lauantaina vietettiin Museoiden yötä Ranskassa ja tällä kertaa tietysti virtuaalisesti. Moni museo veti opastettuja kierroksia Facebook-sivuillaan, jonne kierrokset ovat jääneet vielä katsottaviksi. Tässä muutama vinkki mielenkiintoisimpiin kierroksiin.

Louvren Facebook-sivuilta löytyy 12 minuutin kierros, jolla esitellään osa museon kuuluisimmista ja kauneimmista naispotreteista. Kierros on myös tekstitetty ranskaksi, mikä helpottaa seuraamista, sillä oppaat puhuvat kasvomaskien läpi. Louvressa käy normaaliaikoina 10 miljoonaa vuosittaista kävijää, joten on suorastaan ylellistä päästä katsomaan opastettu kierros tyhjässä museossa.

Muotiin keskittyvä Palais Galliera oli pitkään suljettuna remontin takia ja sen piti avautua maaliskuun lopussa. Korona sotki asiat ja museo aukesi lokakuussa, mutta joutui pian sulkemaan ovensa uudelleen koronan takia. Museon ensimmäinen näyttely remontin jälkeen esittelee ikonisen Gabrielle Chanelin elämää ja töitä, ja saman teeman ympärille keskittyi myös viime lauantain yli puolituntinen kierros. Sekin löytyy edelleen Palais Gallieran Facebook-sivuilta.

Erityisen viihdyttävä ja kiva museokierros löytyy Musée des Arts Décoratifsin Facebook-sivuilta. Museossa menee parhaillaan Luxes-niminen näyttely, joka nimensä mukaisesti käsittelee luksusesineiden ja -vaatteiden historiaa. Kierros kestää reilun vartin ja on tekstitetty ranskaksi.

Centre Pompidoun Facebook-sivuilta puolestaan löytyy opastettu kierros Martin Barrén näyttelyyn. Opas puhuu selkeää ranskaa (ja mukavan hitaasti!) ja kierros on kuvattu laadukkaasti, joten vaikka tämä ranskalainen abstrakti taiteilija ei tuttu olisikaan, niin kierrosta on erittäin miellyttävä ja kiinnostava seurata.

Tässä oli vain muutama valinta Museoiden yön laajasta tarjonnasta. Tämän linkin takaa löytyvät muutkin tapahtumaan osallistuneet museot. Vinkkaanpa tässä myös yhdestä tulevasta kulttuuripläjäyksestä. Philharmonie de Paris esittää konsertteja nettisivujensa kautta ilmaiseksi ja 9.12. on luvassa suomalaisittan erityisen mielenkiintoinen konsertti, sillä silloin orkesteria johtaa Klaus Mäkelä. Konserttia voi seurata tämän linkin kautta suorana lähetyksenä.

Vaikka Pariisiin ei juuri nyt voi mennä, voi Pariisi tulla kotisohvalle saakka museoiden ja taiteen välityksellä.

Huhtikuinen Pariisi kuvien kautta

Kuten monella muullakin, meni myös itselläni kevään ja kesän reissusuunnitelmat mönkään. Tässä maailman tilanteessa se on kuitenkin pieni murhe. Joskus vielä pääsee kyllä matkaan ja sitä ennen voi muistella menneitä reissuja. Tällä kertaa ajattelinkin ottaa katsauksen vuoden takaiseen Pariisiin. Olin silloin pääsiäislomalla huhtikuun loppupuolella, kevät oli jo pitkällä ja Pariisi parhaimmillaan. Tällä kertaa blogipostaus on kuvapainotteinen – tervetuloa siis kuvien kautta huhtikuiseen Pariisiin!

pariisinkevät19-9

pariisinkevät19-23

En koskaan lakkaa ihastelemasta enkä ihmettelemästä sitä, miten rauhallinen Pariisin ydinkeskustassa sijaitseva Place Dauphine on. Kyseessä on pieni, kolmionmuotoinen aukio Île de la Citén saarella, vilkkaan Pont Neuf -sillan kupeessa. Aukion laidalla on muutamia ravintoloita ja silloin tällöin hiekalla näkee petankin pelaajia. Muuten aukiolla saa yleensä olla ihan rauhassa, nauttia hiljaisuudesta ja kukkivista hevoskastanjoista, kuten viime pääsiäisenä.

pariisinkevät19-11

pariisi4420-1

pariisinkevät19-5

pariisinkevät19-6

Kirsikankukkia, magnolioita, hevoskastanjoita…Pariisin kukkaloisto on huhtikuussa mielestäni kauneimmillaan. Luxembourgin, Tuileries’n ja Palais Royalin puistot sekä kasvitieteellinen puutarha Jardin des Plantes ovat ihastuttavia paikkoja varsinkin keväällä. Kukkien kauneutta näkee toki ympäri kaupunkia, ja jos oikein hyvä tuuri käy, voi samaan kuvaan vaaleanpunaisten kukkien kanssa osua nainen vaaleanpunaisessa mekossaan!

pariisi4420-2

pariisi4420-3

pariisi4420-4

pariisi4420-5

pariisi4420-9

Viidennessä arrondissementissa, lähellä Panthéonia ja Sorbonnen yliopistoa, on sähkökaappien kylkiin maalattu ranskalaisten suurmiesten kuvia. Kuvan henkilöt ovat ylhäältä alas: Jean Lannes, joka oli Napoleonin palveluksessa taistellut kenraali, Jean Moulin, yksi Ranskan vastarintaliikkeen tunnetuimmista johtajista toisen maailmansodan aikana, kirjailija ja poliitikko Andre Malraux, kemisti ja poliitikko Marcellin Berthelot sekä kirjailija Victor Hugo. Aivan mahtavaa julkisen tilan käyttöä taiteen ja historian esille tuomiseksi!

pariisinkevät19-8

pariisinkevät19-20

pariisinkevät19-21

pariisinkevät19-28

Pariisin sillat aamuauringossa ovat kenties parasta mitä kaupungissa tiedän. Aikaisin aamulla Seinen silloilla saa kulkea lähes itsekseen ja nauttia aamuauringon ensisäteistä. Suosikkini ovat vierekkäiset Pont Neuf- ja Pont des Arts -sillat, joista näköalat ovat upeat katsoo sitten mihin suuntaan tahansa. Siltojen luota pääsee myös laskeutumaan alas Seinen rantaan, jossa on yleensä aamulla ja päivällä hyvin rauhallista. Lämpiminä kevät- ja kesäiltoina pariisilaiset sen sijaan kokoontuvat joukoittain Seinen äärelle juomaan viiniä ja nauttimaan ilta-auringosta.

pariisi4420-7

pariisi4420-8

Le Village Royal on pieni luksusliikkeiden reunustama käytävä kahdeksannessa arrondissementissa, lähellä Madeleinen kirkkoa. Vaikka lompakko ei antaisikaan myöden käydä Le Village Royalin kaupoissa, niin siellä on usein esillä taidetta ja pään yläpuolella hauskoja, värikkäitä päivänvarjoja. Vuodenvaihteessa käytävällä istuskeli jättimäinen, monen metrin korkuinen nallekarhu, jonka syliin kiipesivät kuvattavaksi niin perheen pienimmät kuin vähän isommatkin.

pariisi4420-6

Vuoden 2019 pääsiäismatkaani sävytti pari päivää aikaisemmin tapahtunut Notre-Damen tuhoisa tulipalo. Notre-Dame on itselleni tärkein Pariisin monumenteista ja aika kolkkoa oli katsella palon runtelemaa katedraalia ja miettiä, milloin seuraavan kerran mahtaisinkaan päästä kiipeämään kellotorniin katselemaan gargoileja ja edessä levittäytyvää Pariisia. Onneksi en silloin vielä tiennyt, että vuotta myöhemmin Notre-Damen rakennustyöt olisivat pysähdyksissä maailmanlaajuisen epidemian takia, eikä olisi minkäänlaista tietoa edes siitä, milloin seuraavan kerran pääsisin takaisin Pariisiin.

Siihen saakka ei auta muu kuin katsella vanhoja kuvia ja nauttia muistoista.

 

 

 

Leonardo da Vincin lumoissa Louvressa

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 500 vuotta Leonardo da Vincin kuolemasta, mitä on muisteltu Ranskassa monin eri tavoin. Yksi merkittävimmistä tapahtumista on Louvren Leonardo da Vinci -näyttely, joka aukesi lokakuussa. Liput tulivat myyntiin jo kesäkuussa, ja ensimmäistä kertaa Louvren näyttelyyn oli tehty pakolliseksi lippujen ennakkovaraus. Lippuun merkittyä päivämäärää ja kellonaikaa syynättiinkin sisäänpääsyn yhteydessä tarkasti.

leonardodavinci-7

leonardodavinci-1

Näyttelyssä oli mukana yli 150 teosta: taidemaalauksia, piirustuksia, luonnoksia, patsaita ja muistiinpanoja. Kaikki teokset eivät olleet da Vincin, vaan mukana oli myös hänen opettajiensa, oppilaidensa ja muiden aikalaisten töitä. Näyttelyssä oli esillä myös da Vincin ateljeessa tehtyjä töitä, joiden pääasiallisesta tekijästä ei ole täyttä varmuutta. Leonardo da Vincille attribuoituja maalauksia ei ole kuin kymmenkunta, mutta seinämaalauksia lukuun ottamatta lähes kaikki oli saatu esille Louvren näyttelyyn. Da Vincia kutsutaan kaikkien aikojen renessanssi-ihmiseksi ja hänen monilahjakkuutensa tuli näyttelyn myötä hyvin esille.

Monia näyttelyvieraita näytti kiinnostavan eniten juuri da Vincin maalaukset, mutta itselleni näyttelyn kohokohta oli Vitruviuksen mies. Myyttinen Vitruviuksen mies on kotimaassaan Italiassa näytteillä hyvin harvoin, vain muutaman viikon ajan joka kuudes vuosi. Haurasta teosta ei meinattu päästää lähtemään Italiasta ollenkaan, ja teos saikin matkustusluvan vasta näyttelyn avajaisia edeltävällä viikolla. Louvressakin teos on esillä vain kahdeksan ensimmäistä viikkoa eli jouluviikolle saakka. Vitruviuksen miehen lisäksi suuren vaikutuksen minuun tekivät da Vincin piirrokset ja luonnokset, jotka toivat esille taiteilijan kädenjäljen aivan erityisen upeasti.

leonardodavinci-3
Vitruviuksen mies

leonardodavinci-4

leonardodavinci-5

Hieman yllättäen Mona Lisa ei ole mukana näyttelyssä. Da Vincin kuuluisin maalaus sijaitsee näyttelyn ajan omalla paikallaan Louvressa eri kerroksessa, luodinkestävän lasin takana. Sen sijaan da Vinci -näyttelyn yhteydessä on seitsemänminuuttinen Mona Lisa -aiheinen virtuaalinäyttely, jota en kuitenkaan itse testannut, vaan menin yläkertaan katsomaan sen aidon ja oikean teoksen.

Usein tällaiset isot näyttelyt ovat makuuni liian ruuhkaisia. Toki yleisöä oli nytkin paljon, mutta lippujen pakollinen varaaminen tuntui helpottaneen pahimpia ruuhkia. Tällä hetkellä (3.12.) varausjärjestelmä näyttää hämmentävästi siltä, että koko näyttely on myyty loppuun lukuun ottamatta tulevaa torstaita 5.12. Mitään muuta selitystä en tälle keksi kuin torstaille suunnitellun julkisen liikenteen lakon, joka uhkaa lamauttaa ihmisten liikkumista monin tavoin. Da Vinci -näyttely menee Louvressa 24.2. 2020 saakka.

leonardodavinci-8

 

 

 

Taidekävelyllä

Syksy on mahtavaa aikaa vierailla Pariisissa. Uudet näyttelyt pyörähtävät käyntiin kaupungin museoissa ja jokavuotiset taidetapahtumat, kuten FIAC ja Paris Photo, levittäytyvät ympäri kaupunkia. Tänä vuonna nykytaiteesta on päästy nauttimaan myös ulkoilmassa ja ihan ilmaiseksi. Avenue George V:n varrella on 14.10.-17.11. aikana esillä neljän nykytaiteilijan monumentaalisia taideteoksia. Tien toisella puolella on Carole Feurmanin hyperrealistisia ihmishahmoja, kun taas tien toista puolta koristavat Laurence Jenkellin jättikokoiset, eri maiden lippujen väreillä maalatut karamellit – mukana myös valkoinen, siniristillä koristeltu karkki! Lisäksi kadun varrelta löytyy Charlotte Manon valokuvateoksia ja Marcos Marinin veistoksia.

monumental-11

monumental-1

monumental-5

Taide kuuluu kaikille ja on kerrassaan mahtavaa, että taiteesta voi nauttia ilmaiseksi kaupungin kaduilla kävellen. Avenue George V -kadulle ei muuten olisi tullut lähdettyäkään, sillä hieman tylsän kadun varrella ei ole juuri muuta kuin huippukalliita luksusliikkeitä.

monumental-3

monumental-6

George V -metroasemalta pääsee näppärästi suoraan kadun alkupäähän, josta voi kävellä teos teokselta katua pitkin kohti Seineä ja kadun toista puolta takaisin lähtöpisteeseen. Suosittelen! Ja jos et tänä vuonna enää ehdi, niin enpä yhtään ihmettelisi jos vastaavanlainen näyttely järjestetään vuoden päästä uudestaan.

monumental-9

monumental-8

monumental-7

Huippumuotia ja veistoksia – Dos à la Mode

Montparnassen kaupunginosassa sijaitsevassa Musée Bourdellessa menee 17.11. saakka Dos à la Mode -niminen näyttely, joka on ottanut yllättävän näkökulman muotiin: vaatteet selkäpuolelta tarkasteltuna. Esillä on yli sata vaatetta ja asustetta 1700-luvulta tähän päivään saakka. Näyttävimmän osan muodostavat upeat iltapuvut, mutta esillä on myös esimerkiksi t-paitoja ja takkeja, jotka viestittävät selkäpuolen teksteillään. Mukana on mm. Yhdysvaltojen presidentin puolison tutuksi tekemä I really don’t care do u? -takki. Vaatteiden lomassa voi ihastella Antoine Bourdellen veistoksia, jotka on vaatteiden lailla aseteltu selkä katsojaan päin.

bourdelle-2
Etualalla Balenciagan iltapuku syksyn / talven 1961-62 kokoelmasta

bourdelle-4
John Galliano syksy / talvi 1998-99

Näyttely on todella ihastuttava. Huippusuunnittelijoiden vaatteita on aina mielenkiintoista päästä tutkimaan lähietäisyydeltä ja aivan erityiseksi näyttelykokemuksen tekee Musée Bourdellen miljöö upeine patsaineen. Omaksi suosikikseni nousi John Gallianon mustavalkoinen iltapuku (kuva yläpuolella), joka on kiinnitetty selkäpuolelta 51 napilla. Myös valokuvia on esillä. Ranskalaisen Jeanloup Sieffin Back is Beautiful -kuvakokoelma vuodelta 1985 täydentää näyttelyä hienosti.

Museon sydän on Antoine Bourdellen ateljee, joka on säilytetty alkuperäisessä asussaan. Vuonna 1861 syntynyt Bourdelle oli Auguste Rodinin oppilas ja sittemmin mm. Giacomettin ja Henri Matissen opettaja. Vuonna 1949 Bourdellen ateljee muutettiin museoksi ja sitä laajennettiin vuosina 1989-1992.  Museoon kuuluu kaksi pientä, mutta sitäkin vehreämpää puutarhaa, joita koristavat Bourdellen korkealle kohoavat veistokset.

bourdelle-5
Yves Saint Laurent syksy / talvi 1970-71

bourdelle-9
Martine Sitbon syksy / talvi 1997-98

Museo sijaitsee osoitteessa 18 rue Antoine Bourdelle aivan Montparnassen tornin juurella. Museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja lippu Dos à la Mode -näyttelyyn maksaa 10 euroa. Kävin näyttelyssä viikko sitten sunnuntai-iltapäivänä, jolloin väkeä kyllä riitti, mutta mitään sietämätöntä tungosta ei päässyt syntymään ja vaatteita saikin tarkastella ihan rauhassa. Dos à la Mode menee siis 17.11. saakka, joten kolmisen viikkoa on vielä aikaa käydä ihastumassa näyttelyyn. Suosittelen!

bourdelle-10
Givenchy kevät / kesä 2018

 

Taidetärpit syksylle 2019

Tuleva syyskausi tuo tullessaan todella paljon mielenkiintoisia näyttelyitä Pariisiin. Yksi kauden ehdottomista kohokohdista on Louvressa 24.10. käynnistyvä Leonardo da Vinci -näyttely. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta da Vincin kuolemasta, minkä johdosta Louvressakin taiteilijaa muistetaan. Näyttelystä odotetaan valtavan suosittua, minkä takia lippu pitää varata etukäteen. Louvre on tosin ilmoittanut ottavansa pakollisen etukäteisvarauksen käyttöön ensi vuonna muutenkin pystyäkseen hallitsemaan jatkuvasti kasvavaa kävijämäärää. Mitään lippuostoryntäystä ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, sillä ainakin itse sain lipun vaivatta hankittua heti avajaisviikolle. Näyttely päättyy 24.2.2020.

Ranskalainen Edgar Degas tunnetaan kenties parhaiten balettitanssijoita kuvaavista maalauksistaan. Hän maalasi koko elämänsä ajan tanssijoita, orkestereita, pukuhuoneita ja yleisöä, ja näihin teemoihin Musée d’Orsay paneutuu 24.9. avautuvassa näyttelyssään Degas à l’Opéra. Näyttely on osa Pariisin oopperan 350-vuotisjuhlaa ja sitä voi käydä katsomassa 19.1. 2020 saakka.

pariisikesä19-8

Musée Bourdellessa aukesi 5.7. Back Side / Dos à la mode -niminen näyttely. Useimmiten muotia katsotaan ensisijaisesti etupuolelta, mutta nyt huomio halutaan kiinnittää selkäpuolelle, ja esillä olevat muotiluomukset onkin aseteltu selkä katsojaan päin. Kiinnostavaa ja erilaista! Näyttely pitää sisällään noin sata asua ja asustetta 1700-luvulta meidän päiviimme saakka. Montparnassella sijaitseva museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja näyttely menee 17.11. saakka.

Modernin taiteen mestarin, irlantilaissyntyisen Francis Baconin teoksia on esillä Centre Pompidoussa 11.9. alkaen. Näyttely keskittyy taiteilijan loppuelämän 1971-1992 aikaisiin töihin sekä kirjallisuuden vaikutukseen Baconin teoksissa. Itseoppinut taidemaalari sai vaikutteita mm. Picassolta ja koko surrealistisesta taidesuunnasta. Bacon en tout lettres -näyttely menee 20.1.2020 saakka.

pariisikesä19-9

Hollantilainen Piet Mondrian tuo ainakin itselleni ensimmäiseksi mieleen pelkistetyt maalaukset, joita hallitsevat vaaka- ja pystysuuntaiset viivat sekä suorakulmaiset värikentät. Musée Marmottan Monet osoittaa 12.9. aukeavassa näyttelyssään, että Mondrian oli paljon muutakin kuin abstraktien taulujen tekijä. Pääpaino näyttelyssä on Mondrianin esittävällä taiteella ja se käsittää noin 60 maalausta, jotka taiteilija itse valitsi vuonna 1920 taidekeräilijä Salomon B. Slijperille. Musée Marmottan Monet on sen verran poissa ydinkeskustasta, että siellä ei tule käytyä niin usein kuin itse asiassa pitäisi. Museossahan on aivan huikaiseva Monet-kokoelma, jonka takia pelkästäänkin siellä kannattaa käydä. Museo sijaitsee 16:nnessa arrondissementissa osoitteessa 2 Rue Louis-Boilly ja se on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18, torstai-iltaisin klo 21 saakka. Mondrian Figuratif -näyttely menee 26.1.2020 asti.

Trocadéro-aukion laidalla sijaitsevassa Musée de l’Hommessa avautuu 16.10. Je mange donc je suis -näyttely, joka tutkii ruokaa eri näkökulmista; niin biologiselta, kulttuuriselta kuin ekologiseltakin kantilta. Avajaisviikolla museossa on kaikenlaisia näyttelyyn liittyviä oheistapahtumia, joten kannattaa tutkia museon nettisivuja lähempänä ajankohtaa. Näyttely menee peräti 1.6.2020 saakka.

Pariisin syksy on toimintaa täynnä ja tässä oli tosiaankin vain muutama maininta kauden taidetarjonnasta. Pariisin turistitoimiston sivuilta löytyy ajantasaista tietoa kaupungin näyttelyistä ja kuten aina, silmät kannattaa pitää avoimina kaupungilla, sillä kiinnostavia näyttelyitä voi bongata vaikka metrokäytävien mainoksista.

pariisi21519-11

Musée de l’Homme – pääkalloja ja 10 pisteen näköala

Louvre, Musée d’Orsay, Musée de l’Orangerie, Centre Pompidou….nämä museot lienevät tutuimpia Pariisin-kävijöille. Musée de l’Homme sen sijaan ei välttämättä ole ensimmäisenä listalla, kun matkailija alkaa suunnitella kulttuurikohteita Pariisissa. Kävin itsekin tutustumassa kyseiseen museoon ensimmäistä kertaa vasta tänä kesänä, mutta se todellakin kannatti. Ihmisen historiaa tutkittiin museossa kolmen teeman kautta: keitä me olemme, mistä me tulemme ja minne olemme matkalla.

Museossa pääsee mm. tutustumaan ihmisen anatomiaan, vertailemaan ihmisaivoja eläinten aivoihin, kuuntelemaan erilaisia kieliä ympäri maailman, seuraamaan ihmisen migraatiota synnyinseuduiltaan Afrikasta muualle maailmaan ja näkemään minkälaista tuhoa ihminen maapallolle on aiheuttanut. Näyttely on toteutettu esineiden lisäksi äänen, kuvan ja videon avulla. Pääseepä näyttelyvieras käyttämään hajuaistiaankin arvuutellessaan mitä ruokaa eri puolilla maailmaa syödään. Kuten pitääkin, museo korostaa ihmislajin monimuotoisuutta sortumatta stereotyyppisiin käsityksiin eri roduista.

Museo on mukavan väljä, valoisa ja moderni. Syytä toki ollakin, sillä museo oli suljettuna  lähes kuuden vuoden ajan, jolloin siihen tehtiin 96 miljoonan euron remontti. Ovet aukesivat uudestaan vuonna 2015.

museedelhomme-3

museedelhomme-4

museedelhomme-5

Museossa on myös vaihtuvia näyttelyitä, joista omalle kohdalleni osuivat Sebastião Salgadon Déclarations-niminen valokuvanäyttely ja lävistysten historiaa käsittelevä Piercing-näyttely. Olen suuri Sebastião Salgado -fani eivätkä teokset pettäneet tälläkään kertaa. Mustavalkoiset, suuret valokuvat olivat äärettömän vangitsevia ja saivat hiljentymään sekä pohtimaan elämän eriarvoisuutta. Lävistysten historiaa esittelevä näyttely sen sijaan oli aika vaatimaton ja pintapuolinen. Se koostui lähinnä valokuvista, lävistyskoruista ja laitteista, joilla lävistyksiä on tehty. Déclarations-näyttelyä voi käydä katsomassa 11.11.2019 saakka ja lävistysnäyttely on esillä 9.3.2020 saakka. Lokakuun 16. päivä museossa aukeaa uusi näyttely, joka käsittelee ruokaa ja syömistä (Je mange donc je suis) mm. ympäristön kannalta ja kulttuurihistoriallisesta näkökulmasta. Avajaisviikolla on luvassa myös paljon ruokaan liittyvää oheisohjelmaa; workshopeja ja esitelmiä.

museedelhomme-1

museedelhomme-2

Maininnan arvoinen on myös museosta avautuva varsin komea näköala Eiffel-tornille. Erityisen hyvin näköalaa pääsee ihailemaan museon kahvilasta, joten suosittelen lämpimästi museokierroksen jälkeen kahvitaukoa ja komeita näkymiä.

Kävin museossa tosiaan ensimmäistä kertaa, joten vertailupohjaa ei ole, mutta ainakaan tällä yhdellä käyntikerralla ei ollut minkäänlaista ruuhkaa. Sain välillä kuljeskella käytäviä pitkin ihan itsekseni. Museo on tiistaita lukuun ottamatta auki päivittäin klo 10-18 ja 12 euron lipulla pääsee myös vaihtuviin näyttelyihin. Museo sijaitsee osoitteessa 17 Place du Trocadéro ja ihan oven eteen pääsee hyppäämällä pois Trocadéron metropysäkillä (linjat 6 ja 9).

IMG_6677

Katutaidetta La Butte aux Cailles’n kujilla

Katutaidetta on Pariisissa kaikkialla.  Olen kirjoittanut aiemmin Invaderin teoksista, Bellevillen katutaiteesta ja 13. arrondissementin seinämuraaleista. Tällä kertaa olen edelleen 13. arrondissementissa ja tarkalleen ottaen La Butte aux Cailles’n alueella. Se on viehättävää ja rauhallista aluetta, jossa katuja saa usein tallailla ihan itsekseen.

Alueen katutaidetta pääset parhaiten tutkimaan näin: lähde Corvisartin metroasemalta kiipeämään mäkeä pitkin ylös Brassai-puiston läpi,  kunnes saavut Rue des cinq Diamants -kadulle. Käänny oikealle ja lähde hitaasti etenemään samalla katutaidetta bongaillen. Sitä on nimittäin kaikkialla! Passage Barrault, Rue Alphand, Passage Sigaud ja Rue Buot ovat erityisen hyviä katuja. Rue Samsonin, Rue Jean Marie Jegon ja Rue Gérardin varrelta löytyy vähän isompiakin maalauksia. Kaikki taide ei ole aina silmien tasolla, vaan kannattaa kurkkia myös maanrajaan ja ylös katukylttien liepeille.

blogi1

blogi2
Zabou on Ranskassa syntynyt naistaiteilija, joka asuu nykyään Lontoossa

Osa La Butte aux Cailles’n teoksista on tunnettujen katutaiteilijoiden tekemiä, kuten mm. Miss.Ticin, Jef Aérosolin, EZK:n ja Sethin. Seinillä on aina myös kaikenlaisia satunnaisia töhryjä, joita ei oman talonsa julkisivulle varmaan kukaan halua. Kiinnostavaa on se, että osa aktiivisista katutaiteilijoista ei todellakaan ole mitään milleniaaleja; mm. Miss.Tic on syntynyt vuonna 1956, Jef Aérosol vuonna 1957 ja Seth vuonna 1972. Kaikki taiteilijat eivät myöskään työskentele pelkästään salaa, huppu päässä yön pimeydessä. Jef Aérosolin tunnetuin teos Pariisissa lienee Centre Pompidoun vieressä oleva valtava seinämuraali, jossa mieshahmo on nostanut etusormen huuliensa eteen. Miss.Ticin hahmoja puolestaan löytyy mm. sytkäreiden kyljestä.

blogi4
Makaava tyttö on ranskalaistaiteilija Jef Aérosolin teos

blogi3
Pariisilaistaiteilija Miss.Ticin käsialaa

Välttämättä tässä jutussa kuvattuja teoksia ei ole enää olemassa ensi viikolla – se on katutaiteen luonne. Toisaalta kiinnostavaa on juuri se, että koko ajan tulee uusia teoksia vanhojen päälle ja katukuva muuttuu.

blogi5
Ranskalaistaiteilija Seth kuvaa usein lapsihahmoja, joiden kasvoja ei näy

blogi6

blogi7

Jännittävää oli myös huomata pieniä muusikkojen kuvia melkein kadun rajassa. Jimi Hendrix ja Freddie Mercury löytyivät Passage Barraultilta.

blogi10

blogi11

blogi9
Ranskalaistaiteilija Eric Ze Kingin eli EZK:n teos

blogi8
2000-luvun Le Penseur? Aydar-nimisen pariisilaistaiteilijan teos

blogi14
2AC-kollektiivin näyttävä työ Rue des cinq Diamants – ja Rue de la Butte aux Cailles -katujen kulmassa

Moni pariisilainen katutaiteilija löytyy Instagramista, jonka avulla onkin mahdollista pysyä parhaiten ajan tasalla uusista teoksista. Suosittelen myös laittamaan #streetartparis-tunnisteen seurantaan. Vaikka saatankin lähteä katsomaan jotain tiettyä katutaideteosta, jonka olen somessa nähnyt, niin hauskinta on kuitenkin teosten sattumanvarainen bongailu yllättävistäkin paikoista. Siihen La Butte aux Cailles’n kadut ovat oivallinen paikka.

Taidenäyttelyt keväällä 2019

Kevät on jo täällä, tai ainakin Pariisissa, jossa magnoliat jo kukkivat. Onkin siis korkea aika kartoittaa, mitä kaikkea pariisilaismuseoilla on tänä keväänä tarjottavanaan.

Museoiden nettisivuja aikani selailtuani minulle tuli hetkeksi fiilis, ettei kaupungissa mene juuri mitään mielenkiintoista, mutta kyllä sieltä kaikenlaista helmeä sittenkin löytyi. Kaikkea ei aina osaa edes netin kautta etsiä, joten Pariisissa kulkiessaan kannattaakin katsella museoiden ja gallerioiden ulkomainoksia, ja poikkeilla muutenkin sisään mielenkiintoiselta näyttäviin gallerioihin.

Centre Pompidoussa aukesi helmikuussa unkarilaisen optisen taiteen pioneeri Victor Vasarelyn näyttely. Vasarely tunnetaan abstrakteista maalauksistaan, jotka muodostavat optisia kohokuvia ja synnyttävät optisia harhoja. Vasarelyn taidetta on ollut esillä Espoon EMMA-museossa vuonna 2014 ja nyt hänen näyttäviä teoksiaan on esillä Pariisissa. Le Partage des Formes -näyttely menee  6.5. saakka ja 14 euroa maksavalla lipulla pääsee katsomaan samalla reissulla myös muut keskuksen näyttelyt. Centre Pompidou on auki tiistaita lukuun ottamatta päivittäin klo 11-22, torstai-iltaisin klo 23 saakka. Kannattaa piipahtaa myös Centre Pompidoun näköalaterassilla sekä erityisen kiinnostavassa ja isossa kirjakaupassa. Museon kahvila on hieman tylsän näköinen, mutta sieltä saa kivoja salaatteja ja muuta terveellistä pikkusyötävää.

Vincent Van Gogh on tällä hetkellä ajankohtainen Ikuisuuden porteilla -elokuvan myötä ja hänen taiteeseen voi käydä tutustumassa myös Atelier des Lumières-näyttelytilassa. Atelier des Lumières on Pariisin ensimmäinen digitaaliselle taiteelle omistettu tila, jonka  näyttelyissä yhdistellään liikkuvaa kuvaa ja ääntä. Kävin viime vuonna katsomassa siellä Gustav Klimtin taiteeseen perustuvan teoksen ja ihastuin kovasti. Perinteisiä tauluja on turha odottaa, vaan kuvia taideteoksista tai niiden osista heijastetaan näyttelytilan kaikille pinnoille. Kuvat elävät, muuttuvat ja liukuvat lattialla, seinillä ja pitkin pylväitä. Kaksitasoisessa näyttelytilassa voi liikkua paikasta toiseen tai vain istuskella ja ihastella ympärillä pyöriviä kuvia. Atelier des Lumiéres on auki maanantaista torstaihin klo 10-18, perjantaisin ja lauantaisin klo 10-22 ja sunnuntaisin klo 10-19. Lipun voi ostaa etukäteen tietylle kellonajalle, jolloin välttää jonottamisen. Tämä on kiva, uusi museo, johon tutustumista suosittelen lämpimästi.

Fondation Louis Vuittonissa voi aina odottaa näkevänsä laadukkaita näyttelyitä eikä museo petä tälläkään kertaa. Kesäkuun 17. päivään saakka esillä on brittiläisen taidekeräilijän Samuel Courtauldin impressionististen töiden kokoelma. Näyttelyn 110 teoksesta noin 60 ovat maalauksia ja loput mm. grafiikkaa. Mukana on esimerkiksi kymmenen akvarellia J.M.W. Turnerilta ja Manet’n kuuluisa Bar aux Folies-Bergère. Museon aukioloajat on syytä tarkistaa nettisivuilta, koska niissä on kevään aikana hieman vaihtelua. 16 euroa maksava lippu kannattaa ostaa etukäteen tietylle kellonajalle välttääkseen pahimmat jonot. Itse olen kyllä joutunut jonottelemaan ennakkolipusta huolimatta, sillä museo on valtavan suosittu.

Lisää impressionismia ja vähän muutakin tarjoilee Musée Maillol, jossa alkaa 20.3. näyttely saksalaisen keräilijän Emil Bührlen kokoelmista. Musée Maillol ei ole Pariisin tunnetuimpia museoita, mutta se todellakin kannattaa pitää mielessä. Kevään näyttelyssä mukana ovat mm. Monet, Manet, Sisley, Renoir, Degas, Van Gogh, Gauguin, Braque, Modigliani ja Picasso. Eli melkoinen kattaus! Museo on auki päivittäin klo 10.30-18.30, perjantaisin klo 20.30 saakka. Lippu maksaa 13,50 euroa ja sen voi ostaa netin kautta etukäteen.

Trocadéron aukiolla sijaitseva Musée de l’Homme esittelee lävistysten historiaa Piercing-nimisessä näyttelyssään, joka menee pitkään, 9.3.2020 saakka. Museo on tiistaita lukuun ottamatta auki päivittäin klo 10-18 ja 12 euron lipun voi ostaa ennakkoon netistä. Samalla lipulla näkee myös muut museon näyttelyt. Museossa on näytteillä mm. kuuluisan brasilialaisen valokuvaajan Sebastião Salgadon teoksia. En ole itse koskaan tässä museossa käynyt, mutta seuraavalla Pariisin-reissullani ensi kuussa yritän ehdottomasti ehtiä tsekkamaan tämän.

Yves Saint Laurent -museossa on vastikään vaihtunut näyttely ja esillä on taas 50 ”uutta” asua, mm. Mondrian-mekko. Kyseinen näyttely menee vuoden 2019 loppuun saakka. Musée Yves Saint Laurent on auki tiistaista sunnuntaihin klo 11-18, perjantaisin klo 21 saakka. Museo on pieni ja ahdas, mutta on aina kiinnostavaa päästä näkemään haute couture -asuja lähietäisyydeltä. Myös YSL:n henkilökohtaiset esineet ja työskentelystudio tekevät tyylikkäästä museosta aivan erityisen.

Viimeisenä, mutta ei vähäisimpänä valokuvataiteen museo Maison Européenne de la Photographie, jossa aukesi viime viikolla kiinalaisen valokuvaajan Ren Hangin näyttely Love, Ren Hang. Mielenterveysongelmista kärsinyt Ren Hang päätyi itsemurhaan kaksi vuotta sitten vain 29-vuotiaana. Uransa aikana hän aiheutti polemiikkia kotimaassaan rohkeilla, eroottisilla valokuvillaan, ja hänet myös pidätettiin töidensä takia lukuisia kertoja. Hän ei koskaan saanut töitään esille kotimaassaan Kiinassa ja nyt niitä nähdään ensimmäistä kertaa Ranskassa. Valokuvataiteen museo on auki keskiviikkoisin ja perjantaisin klo 11-20, torstaisin klo 11-22 ja viikonloppuisin klo 10-20. Lippu maksaa 10 euroa ja sillä pääsee näkemään myös muut museon näyttelyt.

pariisi123-1