Art Nouveau ja Pariisi

Aaltoilevat ja epäsymmetriset linjat, luonnonläheiset aiheet ja pehmeät, spiraalimaiset muodot – tätä kaikkea on Art Nouveau’na tunnettu tyylisuunta, jonka suosio oli Euroopassa suurimmillaan 1890-1910 -luvuilla. Pariisin kaupunkikuvaa hallitsevat Haussmann-tyyliset jykevät ja symmetriset rakennukset, mutta siellä täällä ympäri kaupunkia kohoaa hienoja ja koristeellisia Art Nouveau -rakennuksia. Pariisista löytyy erityisesti kaksi Art Nouveau -keskittymää; toinen 7:nnestä ja toinen 16:nnesta arrondissementista, mutta kauniita esimerkkejä rakennustyylistä löytyy myös muualta. Käyn tässä läpi niistä muutamia.

Jokaisen Pariisin-matkaajan silmään on varmasti osunut metroasemien tyylikkäät sisäänkäynnit. Hector Guimardin suunnittelemia vihreitä sisäänkäyntejä kannattaa tarkastella läheltä, sillä niissä on kauniita kasviaiheisia yksityiskohtia, joihin ei metroon kiirehtiessä tule kiinnitettyä huomiota. Erityisen hienot metroasemien sisäänkäynnit löytyvät Abbesses-asemalta Montmartrelta ja Porte Dauphinen asemalta 16:nnessa arrondissementissa. Pariisissa on jäljellä 86 alkuperäistä Guimardin metrosisäänkäyntiä ja niitä pidetään ranskalaisen Art Nouveau -arkkitehtuurin klassisina esimerkkeinä. Alla on kuva Monceaun metrosisäänkäynnistä ja lisää kuvia voi katsella vaikkapa tämän linkin takaa, jossa myös kerrotaan vähän enemmän kauniiden metroasemien sisäänkäyntien historiasta.

pariisitoukokuu-405

Oma suosikkini Pariisin Art Nouveau -rakennuksista löytyy läheltä Eiffel-tornia osoitteesta 29 Avenue Rapp. Jules Lavirotten suunnitteleman ylenpalttisen ja koristeellisen talon ohi ei voi kävellä pysähtymättä ihastelemaan sen koukeroisia seinäkuvioita ja huikeaa sisäänkäyntiä. Ovesta tekee erityisen erikoisen sen lasiin ja puupinnoille kaiverrettu ylösalaisin oleva fallos-symboli.

Avenue Rappilta kannattaa kurkata nurkan taakse, josta löytyy Square Rapp. Pienen pihan laidalla on niinikään Jules Lavirotten suunnittelema talo, jonka julkisivu ihastuttaa epäsymmetriallaan ja toisistaan poikkeavilla parvekkeillaan. Pihaa koristavat myös hieno seinämaalaus ja koristeellinen portti.

art-nouveau
Square Rapp

Samassa kaupunginosassa osoitteessa 151 rue de Grenelle sijaitsee Lavirotten suunnittema toinen rakennus, jonka kohdalla kannattaa pysähtyä katsomaan ulko-oven kahvoja, jotka ovat liskon muotoiset. Toinen liskoista syö maissintähkää, mitä tosin alla olevasta kuvasta on hieman hankala nähdä! Ja nättihän tuo ovi on kyllä muutenkin.

img_2219
151 Rue de Grenelle

16:nnessa arrondissementissa asuu vaurasta väkeä ja siksi siellä kävellessäni yllätyinkin, että rakennusten portit eivät välttämättä olleetkaan visusti lukossa. Tämä antoi mahdollisuuden käydä kurkkimassa pihoilla ja ihastelemassa talojen yksityiskohtia. Hyviä katuja Art Nouveau -bongailuun alueella ovat esimerkiksi Rue Pétrarque, Rue Scheffer, Rue Louis David, Rue de la Tour, Avenue Henri Martin ja Avenue Victor Hugo. Kävelyreitin voi aloittaa vaikkapa hyppäämällä pois Trocadéro-metroasemalta ja suuntaamalla Passyn hautausmaata kohti.

art-nouveau-3

art-nouveau-6

Myös pariisilaismuseoista löytyy Art Nouveau’ta. Musée des Arts Decoratifs -museossa on mittava kokoelma tyylisuunnan mukaisia astioita, huonekaluja, veistoksia, taide-esineitä ja julisteita. Mielenkiintoinen on myös Maxim’s-ravintolan yläkerrassa sijaitseva näyttelytila, jossa on yli 500 esineen Art Nouveau -kokoelma, jota ravintolan omistaja (ja muotisuunnittelija) Pierre Cardin on yli 60 vuoden aikana kerännyt. Kokoelmaan pääsee tutustumaan iltapäivisin klo 14.00 englanniksi ja klo 15.15 ranskaksi opastetuilla kierroksilla.

Pariisin historiaan keskittyvässä Musée Carnavalet’ssa on esillä kokonainen koruliike, jonka Alfons Mucha suunnitteli 1900-luvun alussa Art Nouveau -tyylin mukaan. Kun tämä tyylisuuntaus meni muodista pois 1920-luvulla, siirrettiin Rue Royalella sijainnut koruliike kokonaisuudessaan  Carnavalet -museoon. Valitettavasti museo on suljettu remontin vuoksi vuoden 2019 loppuun saakka, joten Boutique Fouquet -liikettä voi siihen saakka ihastella vain museon nettisivuilla.

Lopuksi vielä pari osoitetta hienoihin Art Nouveau -rakennuksiin, joista itselläni valitettavasti ei ole kuvia. Ensimmäinen on Hector Guimardin suunnittelema Castel Béranger 16:nnessa arrondissementissa osoitteessa 14 Rue de la Fontaine. Kuvia komeasta julkisivusta, upeasta sisäänäynnistä ja portaikoista voi katsoa Wikipediasta. Lähellä Eiffel-tornia osoitteessa 33 Rue du Champ-de-Mars on puolestaan Octave Raquin’in suunnittelema rakennus, jonka julkisivua koristavat kukkien ja lehtien muotoiset yksityiskohdat. Rakennusta voi tutkia tarkemmin tältä videolta:

Mainokset

18. arrondissement – Montmartren sykkeessä

Tällä kertaa esittelyvuorossa on 18. arrondissement, joka tunnetaan ennen kaikkea Montmartresta. Aluetta rajaavat pohjoisessa Boulevard Périphérique, etelässä Boulevard de la Chapelle, lännessä Avenue de Saint-Ouen ja idässä Rue d’Aubervilliers. Käytännössä kaikki turistit virtaavat alueelle Montmartren taiteilijakukkulan takia, Amélie-elokuvan innoittamana ja Sacré-Coeurin basilikan houkuttelemana.

Montmartre onkin kaunista aluetta ja monelle se edustaa Pariisia tyypillisimmillään. Itseäni alueella häiritsee turistien järjetön määrä. Toki Pariisissa on kaikkialla paljon turisteja, mutta Montmartrella heitä on TODELLA paljon. Turistimassat alkavat vyöryä kapeille kujille heti aamuyhdeksän jälkeen, joten mikäli haluaa nauttia rauhallisesta tunnelmasta, on paikalle syytä tulla kukonlaulun aikaan.

dsc_0328-1

Montmartre ei siis ole suosikkialueitani juuri turistimassoista johtuen, mutta kyllä siellä itsekin lähes joka reissullani käyn valokuvailemassa. Ja on siellä muutakin nähtävää kuin pakollinen Sacré-Coeur. Yksi suosikkini on kiva Dalí-museo, jossa on esillä yli 300 Dalín alkuperäistyötä. Kyseessä on ainoa Dalílle omistettu museo Ranskassa. Museo on päivittäin auki, myös sellaisina pyhäpäivinä, jolloin muut pariisilaismuseot ovat yleensä kiinni.

Jos hyvä tuuri käy (itseäni ei ole vielä lykästänyt), niin voit nähdä Sacré-Coeurin juurella katulampussa kiipeilevän ja jalkapallon kanssa taituroivan Iya Traorén. Traoré on viihdyttänyt turisteja jo vuosia esiintymällä eri puolilla Pariisia, mutta nykyään hänet bongaa varmimmin Montmartrelta. Kolmekymppinen Traoré ei pystynyt toteuttamaan haavettaan jalkapalloilijan urasta, mutta pallon kanssa temppuilu on vienyt hänet eri puolille maailmaa esiintymään tv-ohjelmiin ja onpa hänet nähty myös mm. Shakiran musiikkivideolla. Näytteen Traorén taituroinnista voit katsoa täältä. 

pariisi-mv2-1

Lyhyen matkan päässä Sacré-Coeur-basilikalta sijaitsee pieni aukio, jonka laidalla kohoaa kaunista naista esittävä patsas. Kyseessä on Dalida, yksi maailman menestyksekkäimmistä ja rakastetuimmista naislaulajista. Valtavasta suosiosta huolimatta Dalida eli traagisen elämän, sillä neljä hänen miesystäväänsä tappoivat itsensä ja myös Dalida yritti itsemurhaa muutaman kerran lopulta siinä myös onnistuen. Dalidan kotitalo sijaitsee lähellä aukiota ja taiteilija on haudattu läheiselle Montmartren hautausmaalle. Hautaa koristaa näkemisen arvoinen, spektaakkelimainen hautamuistomerkki. 

pariisi2016-207
Dalida
Mainitsemisen arvoinen asia alueella on Abbessesin metroasema, jonka näyttävä sisäänkäynti edustaa Art Nouveau -tyyliä. Sen suunnitteli ranskalaisarkkitehti Hector Guimard, joka toi Art Nouveaun Pariisiin ja jonka kädenjälki näkyy ympäri kaupunkia. Metrolaituri sijaitsee 36 metrin syvyydessä maan alla, jonne pääsee toki hissillä, mutta suosittelen lämpimästi kävelemään alas kierreportaikkoa ja ihastelemaan samalla seiniä koristavia Montmartre-aiheisia maalauksia ja kuvia.

Montmartrella sijaitsee myös Pigalle, joka tunnetaan Pariisin punaisten lyhtyjen alueena ja entisaikojen boheemielämän keskuksena. Alueella asuivat aikoinaan mm. Pablo Picasso, Vincent van Gogh ja Henri Toulouse-Lautrec. Pigallella sijaitsi myös Pariisin ainoa erotiikkamuseo. Nimenomaan sijaitsi, sillä museo joutui sulkemaan ovensa aiemmin tässä kuussa. Osasyynä oli turistien määrän viimeaikainen jyrkkä lasku, mutta ilmeisesti aluetta myös pyritään siistimään eivätkä vuokranantaja ja museo päässeet sopuun vuokrasopimuksen jatkamisesta. Museon 2000 näyttelyesinettä huutokaupattiin ja ne toivat museolle puoli miljonaa euroa, lähes kolminkertaisen summan kuin mitä etukäteen arvioitiin.

Montmartella haahuilevat turistit houkuttelevat paikalle myös paljon taskuvarkaita ja muita huijareita, joten täällä kannattaa pitää varansa. Itse jouduin kerran lähes käsirysyyn korukauppiaan kanssa, joka yritti tyypilliseen tapaan työntää korua väkisin ranteeseeni. Provosoiduin tilanteesta ja työnsin heppua syrjään, mikä oli tyhmää, sillä paras tapa olisi ollut vain tyynen rauhallisesti kävellä tilanteesta pois. Sivullinen herrasmies tuli onneksi pelastamaan neidon pulasta ja pääsin jatkamaan matkaani. Tämän jälkeen olenkin aina muistanut vastaavissa tilanteissa olla provosoitumatta, välttänyt katsekontaktia ja sanonut tiukasti ei. Ja jos muu ei auta, niin aina voi heittäytyä täysin kielitaidottomaksi ja sihauttaa suupielestä suomeksi vähän saatanaperkelettä. Viimeistään tämä yleensä säikäyttää huijarit jaloista pois 😀

Ymmärrän hyvin ihmisten viehtymyksen Montmartreen, mutta itse en siellä haluaisi turistina asua. Siellä on kiva piipahtaa, mutta muualta löytyy parempia ja kivempia kahviloita sekä ruokapaikkoja. Ja myös aika paljon vähemmän turisteja. Oheiset kuvat olen ottanut aikaisin aamulla, mikä selittää katujen tyhjyyden.

dsc_0317-1