Luin viime vuonna Simone de Beauvoirin kirjan Pariisi 1939-44. Kirjailija mainitsi siinä muutamaan otteeseen pariisilaishotellin nimeltä Mistral, jossa hänellä ja Jean-Paul Sartrella oli tapana asua. Googlasin kyseisen hotellin ja huomasin ilokseni, että se on vielä olemassa! Hotellia kehuttiin kovasti Tripadvisorissa, joten päätin seuraavalla Pariisin-matkallani majoittautua sinne muutamaksi yöksi. Vietin siis hotellissa joulun jälkeen kolme yötä ja se osoittautui niin viehättäväksi, että haluan kertoa siitä muutamalla sanalla.
Hotellissa on vain 37 huonetta, joten se on mukavan pieni ja rauhallinen. Huoneet ovat modernit ja valoisat – toki myös varsin pienet kuten Pariisissa yleensä. Lattiat narisevat sympaattisesti ja kylpyhuoneesta löytyy hauskoja yksityiskohtia. Kaakeleihin on nimittäin ikuistettu kuuluisat vieraat: Sartre kurkkii meikkauspeilin takaa ja de Beauvoir tuijottaa suihkukaapista!
Huonehinta vaihtelee matkustuskauden mukaan, mutta suurin piirtein 120-140 eurolla saa Mistralista standardihuoneen. Aamiainen maksaa 12 euroa ja sillä saa tyypillisen kolmen tähden pariisilaishotellin valikoiman: erilaisia leipiä, croissanteja, leikkeleitä, juustoja, hedelmiä ja juomia. Ei siis mitään säväyttävää, vaan perusaamiainen, jolla pääsee liikkeelle.
Hotelli mainostaa nettisivuillaan, että kirjailijoiden tuotanto löytyy heidän ”kirjastostaan” ja etukäteen haaveilinkin rauhallisista lukuhetkistä kirjojen ympäröimänä. Käytännössä kirjasto tarkoitti kuitenkin kirjahyllyä aamiaishuoneeseen vievällä käytävällä…
Mistral sijaitsee 10 minuutin kävelymatkan päässä Montparnassen asemalta ja lähimmälle metropysäkille (Gaîté) on vain parin minuutin matka. Aseman liepeiltä lähtee myös lentokenttäbussi Le Bus Direct, jolla pääsee 18 eurolla Charles de Gaullen kentälle. Varttia kauempaa ei myöskään tarvitse kävellä Denfer-Rochereaun asemalle, josta pääsee bussilla Orlyn lentokentälle pulittamalla 8,70€.
Hotellia ympäröivä alue ei välttämättä ole kaikkein kauneinta ja kiinnostavinta Pariisia, mutta etsivä löytää alueelta myös kivoja mestoja. Hotellin läheltä löytyy ihastuttava, kylämäinen katu Rue Daguerre, jonka varrella on leipomoita, lihakauppoja, viinikauppoja, suklaaputiikkeja, ruokaravintoloita ja muutamia baareja. Kadun varrelta (osoitteesta 83 Rue Daguerre) löytyy myös yksi vegaaniravintola, Sweet Rawmance, joka osoittautui erinomaiseksi. Koska vierailuni osui joulun jälkeiseen aikaan, oli katu koristeltu ja valaistu kauniisti.
Lähes nurkan takana hotellilta sijaitsee Montparnassen hautausmaa, joka on aivan upea ja myös huomattavasti selkeämpi kuin esimerkiksi Père-Lachaisen hautausmaa. Montparnasselta löytyy monen taiteilijan ja kuuluisuuden viimeinen leposija: Jean-Paul Sartren, Simone de Beauvoirin, Charles Baudelairen, Jacques Chiracin, Serge Gainsbourgin, Agnès Vardan ja monen muun. Hautausmaan ovelta voi lainata kartan, johon kuuluisat haudat on merkitty.
Itse osuin Pariisiin juuri kun julkisen liikenteen lakko oli kiivaimmillaan, joten tunsin olevani Montparnassella hieman jumissa, vaikka nähtävää lähikortteleissa riittikin. Normaalitilanteessa Montparnassella majoittautuminen ei ole mikään ongelma, koska lähellä on julkisen liikenteen pysäkkejä. Hotellin sijainnin piti olla itselleni erinomainen siitä syystä, että olin ostanut lipun Montparnassen asemalta Bordeaux’hon lähtevään junaan. Lakon johdosta junani kuitenkin peruttiin, joten eipä sijainnista varsinaista hyötyä tällä kertaa ollut…
Mikäli Montparnassen alue kiinnostaa, niin voin kyllä lämpimästi suositella hotelli Mistralia. Henkilökunta on mukavaa, hinta-laatusuhde oikein hyvä eikä yhtään haittaa tieto siitä, että myös kuuluisat kirjailijat ovat hotellissa viihtyneet.
Itse seuraan tilanteen kehittymistä erityisen tarkasti, koska olen suunnitellut kesäkuulle kahden viikon reissun Pariisin kautta Loiren laaksoon viidelle eri paikkakunnalle….junalla. Kyseiselle kahden viikon ajalle osuu kuusi lakkopäivää, mikä sotkee suunnitelmani totaalisesti, sillä junaliput olen jo ostanut ja kaikki hotellit varannut. Sopivia bussiyhteyksiä ei nimittäin ole eikä auton vuokraaminenkaan houkuttele. Mikäli lakko jatkuu kesäkuun loppuun saakka, otan käyttöön suunnitelma B:n, eli lennän suunniteltua aiemmin kotiin ja vietän koko loman Pariisissa. Jääköön Loiren laakso sitten toiseen kertaan.
Pariisin lumo 