Taidetärpit syksylle 2019

Tuleva syyskausi tuo tullessaan todella paljon mielenkiintoisia näyttelyitä Pariisiin. Yksi kauden ehdottomista kohokohdista on Louvressa 24.10. käynnistyvä Leonardo da Vinci -näyttely. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta da Vincin kuolemasta, minkä johdosta Louvressakin taiteilijaa muistetaan. Näyttelystä odotetaan valtavan suosittua, minkä takia lippu pitää varata etukäteen. Louvre on tosin ilmoittanut ottavansa pakollisen etukäteisvarauksen käyttöön ensi vuonna muutenkin pystyäkseen hallitsemaan jatkuvasti kasvavaa kävijämäärää. Mitään lippuostoryntäystä ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, sillä ainakin itse sain lipun vaivatta hankittua heti avajaisviikolle. Näyttely päättyy 24.2.2020.

Ranskalainen Edgar Degas tunnetaan kenties parhaiten balettitanssijoita kuvaavista maalauksistaan. Hän maalasi koko elämänsä ajan tanssijoita, orkestereita, pukuhuoneita ja yleisöä, ja näihin teemoihin Musée d’Orsay paneutuu 24.9. avautuvassa näyttelyssään Degas à l’Opéra. Näyttely on osa Pariisin oopperan 350-vuotisjuhlaa ja sitä voi käydä katsomassa 19.1. 2020 saakka.

pariisikesä19-8

Musée Bourdellessa aukesi 5.7. Back Side / Dos à la mode -niminen näyttely. Useimmiten muotia katsotaan ensisijaisesti etupuolelta, mutta nyt huomio halutaan kiinnittää selkäpuolelle, ja esillä olevat muotiluomukset onkin aseteltu selkä katsojaan päin. Kiinnostavaa ja erilaista! Näyttely pitää sisällään noin sata asua ja asustetta 1700-luvulta meidän päiviimme saakka. Montparnassella sijaitseva museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja näyttely menee 17.11. saakka.

Modernin taiteen mestarin, irlantilaissyntyisen Francis Baconin teoksia on esillä Centre Pompidoussa 11.9. alkaen. Näyttely keskittyy taiteilijan loppuelämän 1971-1992 aikaisiin töihin sekä kirjallisuuden vaikutukseen Baconin teoksissa. Itseoppinut taidemaalari sai vaikutteita mm. Picassolta ja koko surrealistisesta taidesuunnasta. Bacon en tout lettres -näyttely menee 20.1.2020 saakka.

pariisikesä19-9

Hollantilainen Piet Mondrian tuo ainakin itselleni ensimmäiseksi mieleen pelkistetyt maalaukset, joita hallitsevat vaaka- ja pystysuuntaiset viivat sekä suorakulmaiset värikentät. Musée Marmottan Monet osoittaa 12.9. aukeavassa näyttelyssään, että Mondrian oli paljon muutakin kuin abstraktien taulujen tekijä. Pääpaino näyttelyssä on Mondrianin esittävällä taiteella ja se käsittää noin 60 maalausta, jotka taiteilija itse valitsi vuonna 1920 taidekeräilijä Salomon B. Slijperille. Musée Marmottan Monet on sen verran poissa ydinkeskustasta, että siellä ei tule käytyä niin usein kuin itse asiassa pitäisi. Museossahan on aivan huikaiseva Monet-kokoelma, jonka takia pelkästäänkin siellä kannattaa käydä. Museo sijaitsee 16:nnessa arrondissementissa osoitteessa 2 Rue Louis-Boilly ja se on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18, torstai-iltaisin klo 21 saakka. Mondrian Figuratif -näyttely menee 26.1.2020 asti.

Trocadéro-aukion laidalla sijaitsevassa Musée de l’Hommessa avautuu 16.10. Je mange donc je suis -näyttely, joka tutkii ruokaa eri näkökulmista; niin biologiselta, kulttuuriselta kuin ekologiseltakin kantilta. Avajaisviikolla museossa on kaikenlaisia näyttelyyn liittyviä oheistapahtumia, joten kannattaa tutkia museon nettisivuja lähempänä ajankohtaa. Näyttely menee peräti 1.6.2020 saakka.

Pariisin syksy on toimintaa täynnä ja tässä oli tosiaankin vain muutama maininta kauden taidetarjonnasta. Pariisin turistitoimiston sivuilta löytyy ajantasaista tietoa kaupungin näyttelyistä ja kuten aina, silmät kannattaa pitää avoimina kaupungilla, sillä kiinnostavia näyttelyitä voi bongata vaikka metrokäytävien mainoksista.

pariisi21519-11

Mainokset

Miten valmistautua Louvreen?

Maailman kuuluisin taidemuseo. Egyptiläisen kirjurin, Mona Lisan ja Milon Venuksen koti. Louvren taidemuseo on huikaisevan upea paikka, pitkistä jonoista ja patsaiden kanssa selfieitä räpsivistä turisteista huolimatta.

Louvre voi olla myös aika uuvuttava. Museossa on 35 000 taideteosta, joten yhdellä käyntikerralla ei kokoelmasta pysty näkemään kuin pienen murto-osan eikä kunnolla omaksumaan sitäkään. Mikäli ei tiedä, mitä Louvressa haluaa nähdä, voi museovierailu helposti mennä päämäärättömäksi harhailuksi ja uuvuttaa kävijän jo alkumetreille. Vierailua kannattaa siis hieman suunnitella etukäteen.

louvre-1-muokattu

Kenties helpoin tapa tutustua museoon on osallistua opastetuille kierroksille. Tällä hetkellä Louvren museo tarjoaa englannin kielellä vain yhden kierroksen ”Welcome to the Louvre”, joka esittelee museon tärkeimmät teokset. Kierros maksaa 12 euroa, sisäänpääsy 15 euroa pitää maksaa erikseen. Englanninkielinen kierros vedetään museossa kahdesti päivässä. Mikäli ranskan kieli sujuu, on valinnan varaa paljon enemmän ja osallistua voi erilaisille kierroksille vaikkapa teeman, taiteilijan tai aikakauden mukaan. Viatorin nettisivujen kautta löytää myös monenmoisia Louvren kierroksia, mutta niiden hinnat ovat melkoisen korkeat. Tarjolla näyttää olevan erityisen paljon ”skip the line” -lippuja, mutta kannattaa huomioida, että jokainen lipun ostaja joutuu joka tapauksessa jonottamaan turvatarkastukseen. Lipun saa useimmiten ostettua Louvren automaatista ilman jonoja, joten ”skip the line” -liput voi mielestäni rauhassa skipata.

Mikäli oppaan perässä kävely ei kiinnosta, on yksi vaihtoehto ladata puhelimeen”Louvre Ma Visite” -niminen applikaatio, joka esittelee museota ja sen kokoelmia. Usealla eri kielellä toimiva applikaatio on ilmainen, mutta se tarjoaa ladattavaksi maksullisia audio-kierroksia. Itse kävelin kerran Louvren läpi kuunnellen ”Masterpieces” -kierrosta ja sain paljon kiinnostavaa informaatiota museon kuuluisimmista töistä. Applikaatiossa on mukana myös 3D-kartta, joka on varsin hyödyllinen valtavassa museossa. Myös muita Louvre-aiheisia applikaatioita on olemassa, mutta näissäkin erikseen ladattavat audio-oppaat ovat maksullisia. Toinen vaihtoehto on Nintendo! Viidellä eurolla museosta voi vuokrata Louvre-Nintendo 3DS -laitteen, joka pitää sisällään yli 700 teoksen esittelyt audiona ja kuvina.

Eikä unohdeta vanhaa kunnon kirjaa, sellaista paperista valmistettua. 🙂 Louvren pihalla sijaitsee valtava museokirjakauppa, josta löytyy oppaita moneen lähtöön. Louvresta kertovia kirjoja myydään toki lähes missä tahansa muussakin pariisilaiskirjakaupassa.

louvre-2-muokattu

Miksi Louvresta tuli museo? Miten Louvre muuttui linnoituksesta kuninkaalliseksi palatsiksi? Ketkä kuninkaat ovat Louvressa asuneet? Muiden muassa näihin kysymyksiin saa vastauksen kesällä avatusssa kellopaviljongissa (Pavillon de l’Horloge) Louvren museossa. Kellopaviljongin salit esittelevät kolmessa kerroksessa museon historiaa ja sen kokoelmia nykyteknologian keinoin. Sen toivotaan tuovan valtavan museon helpommin lähestyttäväksi ja antavan kävijälle kokonaiskuvan Louvresta ja sen toiminnasta ei pelkästään Ranskassa, vaan myös esimerkiksi Abu Dhabissa.

Lopuksi muutama käytännön vinkki vierailijalle. Useimmat turistit haluavat mennä sisään Louvren lasipyramidin kautta, mutta kymmenien metrien pituinen kiemurteleva jono saattaa lannistaa. Vähemmällä jonottamisella voi päästä Carrousel du Louvre -ostoskeskuksen, Passage Richelieun tai Porte des Lions’n sisäänkäyntien kautta. Porte des Lions’n sisäänkäynnistä pääsee useimmiten suoraan sisään – silloin kun kyseinen sisäänkäynti sattuu olemaan auki. Louvreen on ilmainen sisäänpääsy lokakuusta maaliskuuhun joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina sekä kansallispäivänä 14.7. Myös tietyille erityisryhmille sisäänpääsy on ilmainen, mistä löytyy tietoa museon nettisivuilta. Monesta muusta museosta poiketen Louvre on kiinni tiistaisin. Antoisaa vierailua!

 

Pariisi 13.11. jälkeen

Vietin kaksi viikkoa Pariisissa vuodenvaihteessa. Tämä oli ensimmäinen kertani Pariisissa marraskuun terrori-iskujen jälkeen ja olin etukäteen miettinyt, mahtaako Pariisi olla muuttunut. Ja olihan se. Ennen kaikkea muutoksen havaitsi minne tahansa kauppaan, tavarataloon, museoon tai oopperataloon sisään astuessaan. Vastassa oli joka kerta järjestysmies, joka pyysi avaamaan käsilaukun, usein myös takin, ja tarkasti jokaisen asiakkaan metallinpaljastimella. Selvästi uudet tavat olivat tulleet tutuiksi, sillä useimmiten asiakkaat avasivat laukkunsa automaattisesti sisälle tullessaan. Useimmat asiakkaat näyttivät tähän suostuvan täysin mukisematta ja ymmärtäväisesti hymyillen, mutta todistin myös yhtä tapausta, jolloin asiakas alkoi loukkaantuneena räyhätä järjestysmiehelle. Toisen kerran eräs nuori nainen avasi laukkunsa vastentahtoisesti, mutta siinä vaiheessa kun Sephoran järjestysmies pyysi tätä avaamaan myös takkinsa, alkoi nainen puhista, kääntyi kannoillaan ja marssi kaupasta ulos. Turvatarkastuksista huolimatta ovensuut eivät tukkiutuneet, vaan kauppoihin pääsi kyllä lähes yhtä sujuvasti kuin ennenkin.

Silloin tällöin kaupungilla tuli vastaan poliisipartioita tai hampaisiin asti aseistautuneita sotilaita ja erityisesti he näyttivät päivystävän merkittävien turistinähtävyyksien liepeillä. Myös Marais’n alueella sijaitsevan synagogan edustalla oli joka kerta siitä ohi kävellessäni kolme raskaasti aseistettua sotilasta vartiossa. Hämmentävää kyllä, metrossa en nähnyt ensimmäistäkään poliisia koko kahden viikon aikana. Paikallisjuna RERissä sen sijaan pari kertaa näin poliisien kiertelevän. Metro tuntuu varsin haavoittuvalta paikalta ja sinne tehty isku tekisi pahaa jälkeä, joten ihmettelen kyllä, miten kevyesti se oli vartioitu.

Turvatarkastusten lisäksi toinen huomattava muutos Pariisissa oli turistien vähyys. Sen näki niin katukuvassa kuin museoissakin, joihin ei tällä kertaa tarvinnut jonottaa juuri lainkaan. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt Louvrea ilman jonoa, mutta nyt tällainenkin ihme tapahtui. Itse jonotin Louvren turvatarkastukseen viiden minuutin verran ja pääsylipun ostin jonottamatta automaatista, joten sisäänpääsy oli tällä kertaa ällistyttävän nopea. Sama päti moneen muuhunkin museoon ja näyttelyyn. Turistien väheneminen on tietysti Pariisille huono asia, mutta itse kieltämättä nautin lyhyistä jonoista ja väljistä museoista.

Jollakin tapaa tuntui, että Pariisi oli hieman jännittynyt ja varpaisillaan. Heti jos auto oli pysäköity erikoiseen paikkaan, riensi paikalle poliisipartio tutkimaan asiaa. Ihmiset seurasivat huolestuneina jos yhteen suuntaan kaahasi poliisiautoja ja paloautoja. Itse jäin tuijottamaan joka kerta, jos joku metroasemalla laski hetkeksi laukkunsa ja kääntyi katsomaan aikatauluja. ”Meinaakohan se jättää laukkunsa tuohon ja kävellä muina miehinä pois…?”  Toisaalta ihmiset tuntuivat myös todella ystävällisiltä. Metrossa tarjottiin istumapaikkaa, isokokoisia matkalaukkuja metron portaissa raahanneita naisia autettiin ja tuntemattomat hymyilivät toisilleen. Itseäni joku nainen tuli auttamaan kun kengänpohjastani roikkui huomaamattani paperinenäliina. (Noloo!)

Kaikesta tästä huolimatta Pariisi oli yhtä upea kuin ennenkin. Kovasti toivon, että kaupunki rauhoittuu, turistit palaavat ja pienet ystävällisyyden eleet ovat jatkossakin arkipäivää.

Pariisi14