Nojatuolimatkailua Pariisissa

Blogi on viettänyt hiljaiseloa. Korona on hiljentänyt Pariisinkin, jossa tällä hetkellä jatkuu ulkonaliikkumiskielto vähintään joulukuun alkuun saakka. Ranskan terveysministeri on juuri kuitenkin ilmoittanut, että epidemian huippu on Ranskassa ohitettu tiukkojen rajoitusten ansiosta. Se on iloinen uutinen, mutta mitä tapahtuu jouluna ja uutenavuotena, jos ihmiset pääsevät taas kokoontumaan ja juhlimaan yhdessä? No, sitä ei kannata murehtia vielä. Ajattelin joka tapauksessa ryhdistäytyä ja alkaa taas kirjoitella tänne omaakin Pariisin-kaipuutani helpottaakseni.

Viime lauantaina vietettiin Museoiden yötä Ranskassa ja tällä kertaa tietysti virtuaalisesti. Moni museo veti opastettuja kierroksia Facebook-sivuillaan, jonne kierrokset ovat jääneet vielä katsottaviksi. Tässä muutama vinkki mielenkiintoisimpiin kierroksiin.

Louvren Facebook-sivuilta löytyy 12 minuutin kierros, jolla esitellään osa museon kuuluisimmista ja kauneimmista naispotreteista. Kierros on myös tekstitetty ranskaksi, mikä helpottaa seuraamista, sillä oppaat puhuvat kasvomaskien läpi. Louvressa käy normaaliaikoina 10 miljoonaa vuosittaista kävijää, joten on suorastaan ylellistä päästä katsomaan opastettu kierros tyhjässä museossa.

Muotiin keskittyvä Palais Galliera oli pitkään suljettuna remontin takia ja sen piti avautua maaliskuun lopussa. Korona sotki asiat ja museo aukesi lokakuussa, mutta joutui pian sulkemaan ovensa uudelleen koronan takia. Museon ensimmäinen näyttely remontin jälkeen esittelee ikonisen Gabrielle Chanelin elämää ja töitä, ja saman teeman ympärille keskittyi myös viime lauantain yli puolituntinen kierros. Sekin löytyy edelleen Palais Gallieran Facebook-sivuilta.

Erityisen viihdyttävä ja kiva museokierros löytyy Musée des Arts Décoratifsin Facebook-sivuilta. Museossa menee parhaillaan Luxes-niminen näyttely, joka nimensä mukaisesti käsittelee luksusesineiden ja -vaatteiden historiaa. Kierros kestää reilun vartin ja on tekstitetty ranskaksi.

Centre Pompidoun Facebook-sivuilta puolestaan löytyy opastettu kierros Martin Barrén näyttelyyn. Opas puhuu selkeää ranskaa (ja mukavan hitaasti!) ja kierros on kuvattu laadukkaasti, joten vaikka tämä ranskalainen abstrakti taiteilija ei tuttu olisikaan, niin kierrosta on erittäin miellyttävä ja kiinnostava seurata.

Tässä oli vain muutama valinta Museoiden yön laajasta tarjonnasta. Tämän linkin takaa löytyvät muutkin tapahtumaan osallistuneet museot. Vinkkaanpa tässä myös yhdestä tulevasta kulttuuripläjäyksestä. Philharmonie de Paris esittää konsertteja nettisivujensa kautta ilmaiseksi ja 9.12. on luvassa suomalaisittan erityisen mielenkiintoinen konsertti, sillä silloin orkesteria johtaa Klaus Mäkelä. Konserttia voi seurata tämän linkin kautta suorana lähetyksenä.

Vaikka Pariisiin ei juuri nyt voi mennä, voi Pariisi tulla kotisohvalle saakka museoiden ja taiteen välityksellä.

Leonardo da Vincin lumoissa Louvressa

Tänä vuonna on tullut kuluneeksi 500 vuotta Leonardo da Vincin kuolemasta, mitä on muisteltu Ranskassa monin eri tavoin. Yksi merkittävimmistä tapahtumista on Louvren Leonardo da Vinci -näyttely, joka aukesi lokakuussa. Liput tulivat myyntiin jo kesäkuussa, ja ensimmäistä kertaa Louvren näyttelyyn oli tehty pakolliseksi lippujen ennakkovaraus. Lippuun merkittyä päivämäärää ja kellonaikaa syynättiinkin sisäänpääsyn yhteydessä tarkasti.

leonardodavinci-7

leonardodavinci-1

Näyttelyssä oli mukana yli 150 teosta: taidemaalauksia, piirustuksia, luonnoksia, patsaita ja muistiinpanoja. Kaikki teokset eivät olleet da Vincin, vaan mukana oli myös hänen opettajiensa, oppilaidensa ja muiden aikalaisten töitä. Näyttelyssä oli esillä myös da Vincin ateljeessa tehtyjä töitä, joiden pääasiallisesta tekijästä ei ole täyttä varmuutta. Leonardo da Vincille attribuoituja maalauksia ei ole kuin kymmenkunta, mutta seinämaalauksia lukuun ottamatta lähes kaikki oli saatu esille Louvren näyttelyyn. Da Vincia kutsutaan kaikkien aikojen renessanssi-ihmiseksi ja hänen monilahjakkuutensa tuli näyttelyn myötä hyvin esille.

Monia näyttelyvieraita näytti kiinnostavan eniten juuri da Vincin maalaukset, mutta itselleni näyttelyn kohokohta oli Vitruviuksen mies. Myyttinen Vitruviuksen mies on kotimaassaan Italiassa näytteillä hyvin harvoin, vain muutaman viikon ajan joka kuudes vuosi. Haurasta teosta ei meinattu päästää lähtemään Italiasta ollenkaan, ja teos saikin matkustusluvan vasta näyttelyn avajaisia edeltävällä viikolla. Louvressakin teos on esillä vain kahdeksan ensimmäistä viikkoa eli jouluviikolle saakka. Vitruviuksen miehen lisäksi suuren vaikutuksen minuun tekivät da Vincin piirrokset ja luonnokset, jotka toivat esille taiteilijan kädenjäljen aivan erityisen upeasti.

leonardodavinci-3
Vitruviuksen mies

leonardodavinci-4

leonardodavinci-5

Hieman yllättäen Mona Lisa ei ole mukana näyttelyssä. Da Vincin kuuluisin maalaus sijaitsee näyttelyn ajan omalla paikallaan Louvressa eri kerroksessa, luodinkestävän lasin takana. Sen sijaan da Vinci -näyttelyn yhteydessä on seitsemänminuuttinen Mona Lisa -aiheinen virtuaalinäyttely, jota en kuitenkaan itse testannut, vaan menin yläkertaan katsomaan sen aidon ja oikean teoksen.

Usein tällaiset isot näyttelyt ovat makuuni liian ruuhkaisia. Toki yleisöä oli nytkin paljon, mutta lippujen pakollinen varaaminen tuntui helpottaneen pahimpia ruuhkia. Tällä hetkellä (3.12.) varausjärjestelmä näyttää hämmentävästi siltä, että koko näyttely on myyty loppuun lukuun ottamatta tulevaa torstaita 5.12. Mitään muuta selitystä en tälle keksi kuin torstaille suunnitellun julkisen liikenteen lakon, joka uhkaa lamauttaa ihmisten liikkumista monin tavoin. Da Vinci -näyttely menee Louvressa 24.2. 2020 saakka.

leonardodavinci-8

 

 

 

Taidetärpit syksylle 2019

Tuleva syyskausi tuo tullessaan todella paljon mielenkiintoisia näyttelyitä Pariisiin. Yksi kauden ehdottomista kohokohdista on Louvressa 24.10. käynnistyvä Leonardo da Vinci -näyttely. Tänä vuonna tulee kuluneeksi 500 vuotta da Vincin kuolemasta, minkä johdosta Louvressakin taiteilijaa muistetaan. Näyttelystä odotetaan valtavan suosittua, minkä takia lippu pitää varata etukäteen. Louvre on tosin ilmoittanut ottavansa pakollisen etukäteisvarauksen käyttöön ensi vuonna muutenkin pystyäkseen hallitsemaan jatkuvasti kasvavaa kävijämäärää. Mitään lippuostoryntäystä ei kuitenkaan vielä ole tapahtunut, sillä ainakin itse sain lipun vaivatta hankittua heti avajaisviikolle. Näyttely päättyy 24.2.2020.

Ranskalainen Edgar Degas tunnetaan kenties parhaiten balettitanssijoita kuvaavista maalauksistaan. Hän maalasi koko elämänsä ajan tanssijoita, orkestereita, pukuhuoneita ja yleisöä, ja näihin teemoihin Musée d’Orsay paneutuu 24.9. avautuvassa näyttelyssään Degas à l’Opéra. Näyttely on osa Pariisin oopperan 350-vuotisjuhlaa ja sitä voi käydä katsomassa 19.1. 2020 saakka.

pariisikesä19-8

Musée Bourdellessa aukesi 5.7. Back Side / Dos à la mode -niminen näyttely. Useimmiten muotia katsotaan ensisijaisesti etupuolelta, mutta nyt huomio halutaan kiinnittää selkäpuolelle, ja esillä olevat muotiluomukset onkin aseteltu selkä katsojaan päin. Kiinnostavaa ja erilaista! Näyttely pitää sisällään noin sata asua ja asustetta 1700-luvulta meidän päiviimme saakka. Montparnassella sijaitseva museo on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18 ja näyttely menee 17.11. saakka.

Modernin taiteen mestarin, irlantilaissyntyisen Francis Baconin teoksia on esillä Centre Pompidoussa 11.9. alkaen. Näyttely keskittyy taiteilijan loppuelämän 1971-1992 aikaisiin töihin sekä kirjallisuuden vaikutukseen Baconin teoksissa. Itseoppinut taidemaalari sai vaikutteita mm. Picassolta ja koko surrealistisesta taidesuunnasta. Bacon en tout lettres -näyttely menee 20.1.2020 saakka.

pariisikesä19-9

Hollantilainen Piet Mondrian tuo ainakin itselleni ensimmäiseksi mieleen pelkistetyt maalaukset, joita hallitsevat vaaka- ja pystysuuntaiset viivat sekä suorakulmaiset värikentät. Musée Marmottan Monet osoittaa 12.9. aukeavassa näyttelyssään, että Mondrian oli paljon muutakin kuin abstraktien taulujen tekijä. Pääpaino näyttelyssä on Mondrianin esittävällä taiteella ja se käsittää noin 60 maalausta, jotka taiteilija itse valitsi vuonna 1920 taidekeräilijä Salomon B. Slijperille. Musée Marmottan Monet on sen verran poissa ydinkeskustasta, että siellä ei tule käytyä niin usein kuin itse asiassa pitäisi. Museossahan on aivan huikaiseva Monet-kokoelma, jonka takia pelkästäänkin siellä kannattaa käydä. Museo sijaitsee 16:nnessa arrondissementissa osoitteessa 2 Rue Louis-Boilly ja se on auki tiistaista sunnuntaihin klo 10-18, torstai-iltaisin klo 21 saakka. Mondrian Figuratif -näyttely menee 26.1.2020 asti.

Trocadéro-aukion laidalla sijaitsevassa Musée de l’Hommessa avautuu 16.10. Je mange donc je suis -näyttely, joka tutkii ruokaa eri näkökulmista; niin biologiselta, kulttuuriselta kuin ekologiseltakin kantilta. Avajaisviikolla museossa on kaikenlaisia näyttelyyn liittyviä oheistapahtumia, joten kannattaa tutkia museon nettisivuja lähempänä ajankohtaa. Näyttely menee peräti 1.6.2020 saakka.

Pariisin syksy on toimintaa täynnä ja tässä oli tosiaankin vain muutama maininta kauden taidetarjonnasta. Pariisin turistitoimiston sivuilta löytyy ajantasaista tietoa kaupungin näyttelyistä ja kuten aina, silmät kannattaa pitää avoimina kaupungilla, sillä kiinnostavia näyttelyitä voi bongata vaikka metrokäytävien mainoksista.

pariisi21519-11

Miten valmistautua Louvreen?

Maailman kuuluisin taidemuseo. Egyptiläisen kirjurin, Mona Lisan ja Milon Venuksen koti. Louvren taidemuseo on huikaisevan upea paikka, pitkistä jonoista ja patsaiden kanssa selfieitä räpsivistä turisteista huolimatta.

Louvre voi olla myös aika uuvuttava. Museossa on 35 000 taideteosta, joten yhdellä käyntikerralla ei kokoelmasta pysty näkemään kuin pienen murto-osan eikä kunnolla omaksumaan sitäkään. Mikäli ei tiedä, mitä Louvressa haluaa nähdä, voi museovierailu helposti mennä päämäärättömäksi harhailuksi ja uuvuttaa kävijän jo alkumetreille. Vierailua kannattaa siis hieman suunnitella etukäteen.

louvre-1-muokattu

Kenties helpoin tapa tutustua museoon on osallistua opastetuille kierroksille. Tällä hetkellä Louvren museo tarjoaa englannin kielellä vain yhden kierroksen ”Welcome to the Louvre”, joka esittelee museon tärkeimmät teokset. Kierros maksaa 12 euroa, sisäänpääsy 15 euroa pitää maksaa erikseen. Englanninkielinen kierros vedetään museossa kahdesti päivässä. Mikäli ranskan kieli sujuu, on valinnan varaa paljon enemmän ja osallistua voi erilaisille kierroksille vaikkapa teeman, taiteilijan tai aikakauden mukaan. Viatorin nettisivujen kautta löytää myös monenmoisia Louvren kierroksia, mutta niiden hinnat ovat melkoisen korkeat. Tarjolla näyttää olevan erityisen paljon ”skip the line” -lippuja, mutta kannattaa huomioida, että jokainen lipun ostaja joutuu joka tapauksessa jonottamaan turvatarkastukseen. Lipun saa useimmiten ostettua Louvren automaatista ilman jonoja, joten ”skip the line” -liput voi mielestäni rauhassa skipata.

Mikäli oppaan perässä kävely ei kiinnosta, on yksi vaihtoehto ladata puhelimeen”Louvre Ma Visite” -niminen applikaatio, joka esittelee museota ja sen kokoelmia. Usealla eri kielellä toimiva applikaatio on ilmainen, mutta se tarjoaa ladattavaksi maksullisia audio-kierroksia. Itse kävelin kerran Louvren läpi kuunnellen ”Masterpieces” -kierrosta ja sain paljon kiinnostavaa informaatiota museon kuuluisimmista töistä. Applikaatiossa on mukana myös 3D-kartta, joka on varsin hyödyllinen valtavassa museossa. Myös muita Louvre-aiheisia applikaatioita on olemassa, mutta näissäkin erikseen ladattavat audio-oppaat ovat maksullisia. Toinen vaihtoehto on Nintendo! Viidellä eurolla museosta voi vuokrata Louvre-Nintendo 3DS -laitteen, joka pitää sisällään yli 700 teoksen esittelyt audiona ja kuvina.

Eikä unohdeta vanhaa kunnon kirjaa, sellaista paperista valmistettua. 🙂 Louvren pihalla sijaitsee valtava museokirjakauppa, josta löytyy oppaita moneen lähtöön. Louvresta kertovia kirjoja myydään toki lähes missä tahansa muussakin pariisilaiskirjakaupassa.

louvre-2-muokattu

Miksi Louvresta tuli museo? Miten Louvre muuttui linnoituksesta kuninkaalliseksi palatsiksi? Ketkä kuninkaat ovat Louvressa asuneet? Muiden muassa näihin kysymyksiin saa vastauksen kesällä avatusssa kellopaviljongissa (Pavillon de l’Horloge) Louvren museossa. Kellopaviljongin salit esittelevät kolmessa kerroksessa museon historiaa ja sen kokoelmia nykyteknologian keinoin. Sen toivotaan tuovan valtavan museon helpommin lähestyttäväksi ja antavan kävijälle kokonaiskuvan Louvresta ja sen toiminnasta ei pelkästään Ranskassa, vaan myös esimerkiksi Abu Dhabissa.

Lopuksi muutama käytännön vinkki vierailijalle. Useimmat turistit haluavat mennä sisään Louvren lasipyramidin kautta, mutta kymmenien metrien pituinen kiemurteleva jono saattaa lannistaa. Vähemmällä jonottamisella voi päästä Carrousel du Louvre -ostoskeskuksen, Passage Richelieun tai Porte des Lions’n sisäänkäyntien kautta. Porte des Lions’n sisäänkäynnistä pääsee useimmiten suoraan sisään – silloin kun kyseinen sisäänkäynti sattuu olemaan auki. Louvreen on ilmainen sisäänpääsy lokakuusta maaliskuuhun joka kuun ensimmäisenä sunnuntaina sekä kansallispäivänä 14.7. Myös tietyille erityisryhmille sisäänpääsy on ilmainen, mistä löytyy tietoa museon nettisivuilta. Monesta muusta museosta poiketen Louvre on kiinni tiistaisin. Antoisaa vierailua!

 

Pariisi 13.11. jälkeen

Vietin kaksi viikkoa Pariisissa vuodenvaihteessa. Tämä oli ensimmäinen kertani Pariisissa marraskuun terrori-iskujen jälkeen ja olin etukäteen miettinyt, mahtaako Pariisi olla muuttunut. Ja olihan se. Ennen kaikkea muutoksen havaitsi minne tahansa kauppaan, tavarataloon, museoon tai oopperataloon sisään astuessaan. Vastassa oli joka kerta järjestysmies, joka pyysi avaamaan käsilaukun, usein myös takin, ja tarkasti jokaisen asiakkaan metallinpaljastimella. Selvästi uudet tavat olivat tulleet tutuiksi, sillä useimmiten asiakkaat avasivat laukkunsa automaattisesti sisälle tullessaan. Useimmat asiakkaat näyttivät tähän suostuvan täysin mukisematta ja ymmärtäväisesti hymyillen, mutta todistin myös yhtä tapausta, jolloin asiakas alkoi loukkaantuneena räyhätä järjestysmiehelle. Toisen kerran eräs nuori nainen avasi laukkunsa vastentahtoisesti, mutta siinä vaiheessa kun Sephoran järjestysmies pyysi tätä avaamaan myös takkinsa, alkoi nainen puhista, kääntyi kannoillaan ja marssi kaupasta ulos. Turvatarkastuksista huolimatta ovensuut eivät tukkiutuneet, vaan kauppoihin pääsi kyllä lähes yhtä sujuvasti kuin ennenkin.

Silloin tällöin kaupungilla tuli vastaan poliisipartioita tai hampaisiin asti aseistautuneita sotilaita ja erityisesti he näyttivät päivystävän merkittävien turistinähtävyyksien liepeillä. Myös Marais’n alueella sijaitsevan synagogan edustalla oli joka kerta siitä ohi kävellessäni kolme raskaasti aseistettua sotilasta vartiossa. Hämmentävää kyllä, metrossa en nähnyt ensimmäistäkään poliisia koko kahden viikon aikana. Paikallisjuna RERissä sen sijaan pari kertaa näin poliisien kiertelevän. Metro tuntuu varsin haavoittuvalta paikalta ja sinne tehty isku tekisi pahaa jälkeä, joten ihmettelen kyllä, miten kevyesti se oli vartioitu.

Turvatarkastusten lisäksi toinen huomattava muutos Pariisissa oli turistien vähyys. Sen näki niin katukuvassa kuin museoissakin, joihin ei tällä kertaa tarvinnut jonottaa juuri lainkaan. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt Louvrea ilman jonoa, mutta nyt tällainenkin ihme tapahtui. Itse jonotin Louvren turvatarkastukseen viiden minuutin verran ja pääsylipun ostin jonottamatta automaatista, joten sisäänpääsy oli tällä kertaa ällistyttävän nopea. Sama päti moneen muuhunkin museoon ja näyttelyyn. Turistien väheneminen on tietysti Pariisille huono asia, mutta itse kieltämättä nautin lyhyistä jonoista ja väljistä museoista.

Jollakin tapaa tuntui, että Pariisi oli hieman jännittynyt ja varpaisillaan. Heti jos auto oli pysäköity erikoiseen paikkaan, riensi paikalle poliisipartio tutkimaan asiaa. Ihmiset seurasivat huolestuneina jos yhteen suuntaan kaahasi poliisiautoja ja paloautoja. Itse jäin tuijottamaan joka kerta, jos joku metroasemalla laski hetkeksi laukkunsa ja kääntyi katsomaan aikatauluja. ”Meinaakohan se jättää laukkunsa tuohon ja kävellä muina miehinä pois…?”  Toisaalta ihmiset tuntuivat myös todella ystävällisiltä. Metrossa tarjottiin istumapaikkaa, isokokoisia matkalaukkuja metron portaissa raahanneita naisia autettiin ja tuntemattomat hymyilivät toisilleen. Itseäni joku nainen tuli auttamaan kun kengänpohjastani roikkui huomaamattani paperinenäliina. (Noloo!)

Kaikesta tästä huolimatta Pariisi oli yhtä upea kuin ennenkin. Kovasti toivon, että kaupunki rauhoittuu, turistit palaavat ja pienet ystävällisyyden eleet ovat jatkossakin arkipäivää.

Pariisi14