En ole välttämättä suuri Montmartren ystävä, mutta päätin siitä huolimatta majoittua pääsiäisenä Montmartren juurella, Pigallen alueella sijaitsevaan hotelliin Mercure Paris Pigalle Sacré Coeur. Tässä hotellissa minua kiinnosti erityisesti sen privilege-huoneet, joista on näkymä Sacré-Coeur-kirkolle. Sain huoneen ylimmästä kerroksesta ja näköala oli tosiaan varsin viehättävä. Sacré Coeur -kirkko näkyi komeasti ja kontrastia toivat kadulla vilkkuvat baarien valot. Pigalle tunnetaankin tyttöbaareistaan, aikuisviihdekaupoistaan ja monin tavoin värikkäästä yöelämästään. Hotellin ympäristö oli kuitenkin ihan rauhallista ja metroasema vieressä, enkä kokenut aluetta mitenkään levottomaksi myöhään illallakaan. Vilkkaan katuelämän äänet eivät myöskään kantautuneet ylimmän kerroksen huoneeseeni saakka, kun parvekkeen ovi oli kiinni.

Keltasävyinen huone oli kaunis ja se oli varusteltu mm. espressolaitteella ja kylpytakeilla. 16 neliön huone oli pariisilaisessa mittakaavassa keskikokoinen, ja itselleni oikein riittävä. Hotellilla on seitsemän erilaista huonetyyppiä, ja niistä voi lukea enemmän hotellin nettisivujen kautta. Aamiaisella oli tarjolla perusleivät, croissantit, leikkeleet, juustot ja jogurtit. Koska hotelli oli aika pieni, ei aamiaishuoneessakaan ollut tungosta. Itse asiassa sain monena aamuna syödä aamiaista itsekseni – tosin olin siellä aina varsin aikaisin ennen kahdeksaa. Tunnelma hotellissa oli kaikin puolin leppoisa ja ystävällinen.

Pigallen metroasema on lähes hotellin edessä, ja sitä kautta kulkee kaksi linjaa: 2 ja 12. Hotelli sijaitsee ihan Montmartren juurella, joten lähdin usein aikaisille kävelylle, kun Montmartren kadut olivat vielä hiljaiset. Iltaisin puolestaan liikuin mieluummin SoPi-alueella, eli trendikkäällä South of Pigalle -seudulla, joka alkoi heti hotellista etelän suuntaan lähtiessä. Alueella on pieniä kivoja ravintoloita, soitinliikkeitä, kahviloita ja aukioita, ja tunnelma on hyvin pariisilainen – turistilaumoja ei täällä juurikaan ole. Kontrasti Montmartreen on valtava.

Ilman kivaa näköalaa hotelli ei tarjoa mitään erityistä. Se on perushyvä Mercure-hotelli, joka ei tarjoa luksusta, mutta on siisti ja asiallinen majapaikka. Näköala oli kuitenkin ainakin yhden käyntikerran arvoinen. Ja jos pitää Montmartresta, on hotellin sijaintikin aivan erinomainen.

Olen reissuillani asunut eri puolilla Pariisia, mutta viime vuosina vakkarialueekseni on muodostunut Place de la Républiquen seutu. Marais’n ihanat kahvilat, ravintolat ja kaupat ovat olleet siitä vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Koska olin havainnut itsessäni lievää kyllästymistä tuttuihin katuihin ja Marais’n umpitrendikkääseen ilmapiiriin, siirryin viimeisimmällä matkallani pari metropysäkinväliä idemmäksi. Hotellikseni valikoitui Mercure Paris Bastille Marais, osittain siksi että olen Accor Hotels -ketjun jäsen. Minua kiinnostivat myös hotellin privilege-huoneet, jotka sijaitsivat hotellin ylimmissä kerroksissa ja joista oli komeat näköalat yli kaupungin.

Pienehkö hotelli osoittautui tosi kivaksi ja privilege-huone nappivalinnaksi. Privilege-huoneita oli ylimmässä, kahdeksannessa, kerroksessa kolme ja seitsemännessä kerroksessa yksi kappale. Oma huoneeni oli ylimmässä kerroksessa ja sieltä todellakin oli upea näköala yli kattojen. Monena aamuna pääsin ihastelemaan auringonnousua omalta pikku parvekkeeltani. Siskollani kävi vielä parempi tuuri, sillä edellä mainitun näköalan lisäksi hänen kylppäristään näkyi Eiffel-torni! Kahdeksannen kerroksen käytävällä oli lisäksi kaksi tuuletusparveketta, joista myös pääsi kuvaamaan kaupunkia. Eli näköalojen ja valokuvauksen ystävällä oli kyllä kissanpäivät. Huoneen parvekkeen ikkunat oli hyvin äänieristetty, joten vaikka alhaalla pauhasi ison risteyksen liikenne ja tietyöt, ei meteli haitannut yöunia. 

Huone itsessään oli pariisilaisessa mittakaavassa iso ja tarjolla oli kylpytakki ja -tohvelit, vedenkeitin, espressolaite ja kylppärissä Nuxen vartalotuotteet. Pistorasioita oli riittävästi, tosin omia latureitani en saanut niihin riittävän tiukasti kiinni, joten kerrankin yön aikana laturi oli tipahtanut pistorasiasta. Siskoni huoneessa oli sama ongelma. Hotellissa oli vain 52 huonetta, joten se oli varsin rauhallinen eikä aamiaissalissakaan ollut koskaan kovaa hälinää. 

Aamiainen oli hyvinkin runsas. Oli erilaisia jogurtteja, mysliä, munakokkelia, lättyjä, patonkia ja sämpylöitä, croissanteja, leikkeleitä, juustoja, hilloja, mehuja ja soijamaitoa. Vihanneksia ei ollut, niin ilahduin monenlaisista tuoreista hedelmistä. Aamiaista tarjoiltiin klo 06.30 eteenpäin. Hotellin tiloissa piti käyttää kasvomaskia ja aamiaissalin työntekijä pitikin tiukkaa järjestystä yllä tämän suhteen ja huomautti välittömästi, jos joku lähti vaikka santsaamaan kahvia ilman kasvomaskia. Tästä tuli välillä vähän enemmänkin sanomista, kun muutamille hotellivieraille maskin käyttö tuntui olevan kovin vastenmielistä.

Hotelli sijaitsi aivan Voltaire-metroaseman vieressä. Siitä kulki vain yksi (yhdeksikön) metrolinja, joten keskustaan päästäkseen piti metroa yleensä aina vaihtaa jossain. Hotellin välittömässä läheisyydessä oli erilaisia ravintoloita, ruokakauppoja, leipomoita ja iso Monoprix’n myymälä. Hotellilta pääsi Bastillen aukiolle Rue de la Roquettea pitkin. Tämä eloisa katu oli täynnä ravintoloita, baareja, putiikkeja, lihakauppoja ja vaateputiikkeja. Kun hotellilta lähti toiseen suuntaan Rue de la Roquettea pitkin, pääsi 10 minuutissa Père-Lachaisen upealle hautausmaalle. Lyhyen kävelymatkan päässä oli myös eloisa Rue Saint-Maur, jolta löytyi valtavasti ravintoloita ja baareja sekä digitaalisen taiteen museo L’Atelier des Lumières. Rue Saint-Maurin liepeiltä löytyi myös mm. kivoja viinibaareja ja LGBT-kirjallisuuteen keskittynyt kirjakauppa. 

Trendikkään Marais’n jälkeen asuminen vähän idemmässä tuntui eläväisemmältä ja jotenkin raikkaammalta. Oikeastaan ainoa negatiivinen puoli Voltairen metropysäkin liepeillä asumisessa oli se, että siitä kulki vain yksi, usein ruuhkainen, metrolinja. Sillä harvemmin pääsi suoraan määränpäähänsä, Hotellilta ei kuitenkaan ollut mahdoton kävelymatka kahdelle muullekaan metropysäkille.

Voin siis ehdottomasti suositella Mercure Paris Bastille Marais -hotellia, ja itsekin olen palaamassa sinne joulun jälkeen.

Lopuksi vielä koottuna plussat ja miinukset:

+ privilege-huoneista upeat näköalat yli kaupungin

+ metroasema sijaitsee aivan hotellin vieressä

+ paljon ravintoloita, baareja, leipomoita ja muuta paikallista elämää lähellä

+ erittäin ystävällinen henkilökunta

+ pienen hotellin rauhallinen tunnelma

– hotellin vierestä menee vain yksi metrolinja

– yleisten tilojen sisustuksessa oli kitschiä, josta kaikki eivät varmaan pidä – itseäni se kyllä ilahdutti!