Syksyn 2016 näyttelytärpit

Syksy tulee kovaa vauhtia ja sen myötä Pariisissa avautuu paljon uusia näyttelyitä – tässä omat suosikkini.

Petit Palais kunnioittaa irlantilaiskirjailija Oscar Wilden elämää näyttelyllä, joka avautuu syyskuun 28. päivä. Esillä on valokuvia, käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, henkilökohtaisia tavaroita ja paljon muuta. Oscar Wildella oli läheinen suhde Pariisin; hän vietti siellä vuosikausia ja lopulta myös heitti henkensä pariisilaishotellissa. Petit Palais’n näyttely jatkuu 15.1.2017 saakka.

Petit Palais’ta vastapäätä Grand Palais’ssa avautuu niinikään 28. syyskuuta kiinnostava näyttely belgialaisesta sarjakuvataiteilijasta, Tintin isänä tunnetusta Hergéstä. Se tulee varmasti olemaan suosittu, joten liput kannattaa ostaa etukäteen netistä. Myös tämä näyttely päättyy tammikuun 15. päivä. Lokakuun 5. päivä Grand Palais’ssa avautuu puolestaan meksikolaisen taiteen näyttely, jossa on esillä mm. Frida Kahlon ja Diego Riveran töitä. Varmasti värikäs ja kiinnostava sekin! ”Mexique” jatkuu 23.1.2017 saakka.

Valokuvataiteen museossa on aina jotain mielenkiintoista katsottavaa ja niin myös tänä syksynä. Syyskuun 7. päivä avautuu amerikkalaisen muotivalokuvaaja Herb Rittsin näyttely, joka harmillisesti kestää vain 30.10. saakka. Ritts tunnettiin erityisesti mustavalkokuvistaan ja hänet muistetaan myös musiikkivideoiden ohjaajana. Herb Ritts ohjasi videoita mm. Madonnalle, Chris Isaakille ja Michael Jacksonille. Taiteilijasta voi lukea enemmän täältä.

Pariisin 16:nnessa arrondissementissa sijaitseva Fondation Louis Vuitton on jo itsessään näkemisen arvoinen museo. Ensi kevääseen saakka rakennuksen ulkokuorta koristaa Daniel Burenin ”L’Observatoire de la lumière” -teos, joka saa museon loistamaan sateenkaaren väreissä. Lokakuussa museossa avautuu venäläisen Sergei Shchukinin kokoelmista kerätty 130 teoksen näyttely. Esillä on maalaustaiteen huippuja kuten Monet, Gauguin, Cézanne, Picasso, Matisse, Renoir, Van Gogh jne jne. Näyttely jatkuu 20.2. 2017 saakka ja on ehdottomasti ainakin omalla to do -listallani.

Paljon muitakin näyttelyitä Pariisissa on toki tarjolla tulevana syksynä ja osan tapahtumista saattaa huomata vasta paikan päällä. Olen monen näyttelyn bongannut metrokäytävien mainoksista tai ihan vain gallerian ohi kävellessäni; kerran osuin aivan upeaan The Rolling Stones -valokuvanäyttelyyn täysin sattumalta. Pariisi on iloisia yllätyksiä täynnä!

DSC_0172 (1)
Fondation Louis Vuitton
Mainokset

1. arrondissement – historian siipien havinaa

Pariisin ensimmäinen arrondissement on suorakaiteen muotoinen alue, jota kehystää lännessä Rue Saint Florentin, pohjoisessa Rue des Capucines ja Rue Étienne Marcel sekä idässä Boulevard de Sébastopol. Etelässä aluetta rajaa Seine ja siihen kuuluu myös Île de la Citén länsiosa. Alue on yksi Pariisin vanhimmista ja pitää sisällään kaupungin merkittävimpiä turistikohteita. Se on melko pieni, joten matkailija saa sen hyvin haltuunsa kävelemällä.

Tärkein ensimmäisen arrondissementin turistikohteista on maailman tunnetuin museo Louvre. Museon sisältä löytyy tietysti tuhansia taideaarteita, mutta se on myös ulkopuolelta kiinnostava. Rakennus on entinen kuninkaallinen palatsi ja sen sisäpihalla olevat modernit lasipyramidit vuodelta 1989 muodostavat mielenkiintoisen vastakohdan museorakennukselle, jota alettiin rakentaa vuonna 1190. Alunperin linnoitukseksi tarkoitettu rakennus muutettiin 1500-luvulla palatsiksi ja vuonna 1793 museoksi.

Pariisi2016 559
Louvre ja sen pyramidit

Louvren kyljessä levittäytyy Tuileries’n puutarha, jota koristaa kauniiden kukkaistutusten ja suihkulähteiden lisäksi näyttävät patsaat. Puutarhan länsireunasta löytyy kaksi mielenkiintoista museota: Orangerie ja Jeu de Paume. Orangerie-museo tunnetaan ennen kaikkea Claude Monet’n monumentaalisen kokoisista lumme-maalauksista. Jeu de Paume on hieman tuntemattomampi museo, mutta siellä menee usein erittäin mielenkiintoisia valokuvanäyttelyitä.

Toinen historiallisesti merkittävä rakennus ensimmäisessä arrondissementissa on vuonna 1639 valmistunut Palais Royal, joka alun perin tunnettiin nimellä Palais-Cardinal. Tänä päivänä Palais Royal pitää sisällään mm. Ranskan kansalliskirjaston ja La Comédie-Francaise -teatterin. Matkailijan kannalta kiinnostavinta Palai Royalissa on kenties sen viehättävä puutarha, joka on niin rauhallinen ja seesteinen, ettei sen uskoisi sijaitsevan Pariisin ydinkeskustassa. Puutarhan yhteydessä on ranskalaisen kuvanveistäjän Daniel Burenin suunnittelema Les Deux Plateaux -taideteos, joka herätti kiivasta vastustusta valmistuttuaan vuonna 1986. Moderni tilateos käsittää mustavalkoisia, eri korkuisia pylväitä, joiden katsottiin olevan täysin epäsopivia historiallisen rakennuksen yhteydessä. Taideteoksesta on kuitenkin tullut suosittu turistien keskuudessa sen valokuvauksellisuuden takia ja myös lapset rakastavat pylväitä, joiden taakse voi piiloutua ja päällä pomppia. Teos on osoittautunut kalliiksi ylläpitää, mikä ei ole ainakaan vähentänyt pariisilaisten ylenkatsetta teosta kohtaan.

pariisitoukokuu 088
Les Deux Plateaux

Ensimmäisessä arrondissementissa kulkee kaksi merkittävää ostoskatua; Rue Saint-Honoré ja Rue de Rivoli. Rue Saint-Honorélla ostosten tekemiseen pitää varautua paksulla lompakolla, kun taas Rue de Rivoli sopii pienemmällä budjetilla matkustaville. Rue Saint-Honorélta löytyy mielestäni yksi kaupungin viehättävimmistä putiikeista, nimittäin hotelli Costesin yhteydessä oleva Roses Costes -ruusukauppa. En ole eläessäni nähnyt niin upeita ja isoja ruusuja! Löysin Youtubesta kaupasta tehdyn ihanan, tunnelmallisen videon:

Shoppailla voi myös juuri miljardin euron kasvojenkohotuksen saaneessa Les Halles -ostoskeskuksessa. Ostoskeskus tunnettiin aiemmin lähinnä sen liepeillä norkoilevista huumediilereistä ja taskuvarkaista, mutta uudistusten myötä sen imagon toivotaan kohenevan. Omasta mielestäni ostoskeskuksen suurin ongelma on sen sijainti maan alla, jolloin auringonvaloa ei sisään pääse ja paikka tuntuu valtavasta koostaan huolimatta ahtaalta.

Asuin itse ensimmäisessä arrondissementissa viikon verran toukokuussa. Asuntoni sijaitsi Rue Bertin Poiréella, Rue de Rivolin ja Seinen välissä. Poikkikatu oli miellyttävän hiljainen, eikä Seinen varrelta kuuluva liikenteen melukaan suuremmin häirinnyt. Sijanti oli loistava, sillä moneen paikkaan pääsi kävellen ja toisaalta lukuisia metroasemia oli vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Baarielämää alueella ei juurikaan ole, mutta toisaalta esimerkiksi Marais’n baarit ja ravintolat ovat hyvin lyhyen matkan päässä. Ja toki ensimmäisessäkin arrondissementissa on omat korttelikuppilansa, eli kovin kauas ei Pariisissa tarvitse koskaan ruoan ja juoman perässä kulkea.

Lopuksi on pakko mainita vielä Place Dauphine, joka on ihastuttava, pieni aukio île de la Citén länsikärjessä, vain muutaman askeleen päässä Pont Neufilta. Tätä kenties Pariisin kauneinta pikku aukiota koristavat kastanjapuut ja sen reunalla on viehättäviä ravintoloita ja viinibaareja. Kauniina kesäpäivänä paikallisten näkee pelaavan aukiolla petankkia ja aamuisin ulkoiluttavan koiriaan, mutta muuten tunnelma aukiolla on miellyttävän rauhallinen. Se on hieman piilossa, joten ehkä siksi turistilaumat eivät sitä – onneksi – ole löytäneet.

pariisitoukokuu 249
Place Dauphine

 

 

Kevään näyttelyvinkit Pariisiin

Moni suunnittelee tässä vaiheessa vuotta kevätmatkaa Pariisiin, eikä ihme; kevät tulee Pariisiin paljon aikaisemmin kuin Suomeen ja on kirsikankukkineen varsin upea.

Keväällä on Pariisissa myös kaikenlaista kivaa tarjolla kulttuurin saralla. Tämän kevään näyttelykalenteri ei mielestäni näytä ihan yhtä mielenkiitoiselta kuin viime syksyn, mutta jotain hyviä tärppejä sieltä löytyy.

Saksalaisen nykytaiteilijan Anselm Kieferin töitä on esillä Centre Pompidoussa aina 18.4. saakka. Nykytaiteen supertähdeksi tituleerattu Kiefer on tunnettu massiivisen kokoisista töistään, joita Pariisissa on esillä 60 kappaletta. Kieferin teoksia on parhaillaan esillä myös Mäntän Gösta-museossa, joten Kieferin taiteen ystävät voivat pohtia mennäkö Mänttään vai Pariisiin 🙂 Ja kun Anselm Kieferin näyttely Centre Pompidoussa päättyy, alkaa pian sen jälkeen Paul Kleen retrospektiivi, joka esittelee saksalais-sveitsiläisen taiteilijan uraa 250 teoksen verran. Paul Klee -näyttely alkaa Centre Pompidoussa 26.4.

Valokuvataiteen ystäville on Pariisissa paljon herkkua tarjolla keväälläkin. Valokuvataiteen museossa on juuri alkanut ranskalaisen Bettina Rheimsin näyttely, joka kestää vain 27.3. saakka. Bettina Rheims tunnetaan erityisesti naispotreteistaan ja hän on uransa aikana kuvannut aistillisia kuvia niin Madonnasta, Kate Mossista, Catherine Deneuvesta kuin Kylie Minoguestakin.

Grand Palais’ssa puolestaan on pian esillä malilaisen valokuvaajan Seydou Keïtan töitä. Kyseessä on yksi 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimmistä valokuvaajista, jota pidetään afrikkalaisen valokuvauksen isänä. Keïtan valokuvanäyttely avautuu Grand Palais’ssa 31.3. ja jatkuu 11.7. saakka.

Mikäli matkaseurueessa on mukana pieniä tyttöjä, kannattaa 10.3. alkaen suunnata Musée des Arts Décoratifsiin katsomaan Barbie-näyttelyä! Esillä on 700 Barbie-nukkea ja kaikenlaista nukkeihin liittyvää tilpehööriä. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun ikoninen nukke saa oman näyttelynsä Ranskassa. Näyttely sopii varmasti niin pienille kuin vähän isommilekin tytöille ja menee museossa syyskuun puoliväliin saakka.

Ei myöskään kannata unohtaa, että Pariisissa on aina paljon erilaisia keikkoja metallibändeistä sinfoniaorkestereihin. Pollstar on mainio tietolähde kun haluaa tutkia pop/rockbändien tulevia keikkoja Pariisissa ja klassisen musiikin konsertteja voi etsiä Classictic-nettisivuilta. Oopperan ja baletin ystäville tarjolla on tietysti Pariisin kaksi oopperataloa, joiden tarjontaan voi tutustua täältä.

Joten ei muuta kuin matkaa varailemaan!

sunnuntai 065

 

 

 

 

 

 

Pariisi 13.11. jälkeen

Vietin kaksi viikkoa Pariisissa vuodenvaihteessa. Tämä oli ensimmäinen kertani Pariisissa marraskuun terrori-iskujen jälkeen ja olin etukäteen miettinyt, mahtaako Pariisi olla muuttunut. Ja olihan se. Ennen kaikkea muutoksen havaitsi minne tahansa kauppaan, tavarataloon, museoon tai oopperataloon sisään astuessaan. Vastassa oli joka kerta järjestysmies, joka pyysi avaamaan käsilaukun, usein myös takin, ja tarkasti jokaisen asiakkaan metallinpaljastimella. Selvästi uudet tavat olivat tulleet tutuiksi, sillä useimmiten asiakkaat avasivat laukkunsa automaattisesti sisälle tullessaan. Useimmat asiakkaat näyttivät tähän suostuvan täysin mukisematta ja ymmärtäväisesti hymyillen, mutta todistin myös yhtä tapausta, jolloin asiakas alkoi loukkaantuneena räyhätä järjestysmiehelle. Toisen kerran eräs nuori nainen avasi laukkunsa vastentahtoisesti, mutta siinä vaiheessa kun Sephoran järjestysmies pyysi tätä avaamaan myös takkinsa, alkoi nainen puhista, kääntyi kannoillaan ja marssi kaupasta ulos. Turvatarkastuksista huolimatta ovensuut eivät tukkiutuneet, vaan kauppoihin pääsi kyllä lähes yhtä sujuvasti kuin ennenkin.

Silloin tällöin kaupungilla tuli vastaan poliisipartioita tai hampaisiin asti aseistautuneita sotilaita ja erityisesti he näyttivät päivystävän merkittävien turistinähtävyyksien liepeillä. Myös Marais’n alueella sijaitsevan synagogan edustalla oli joka kerta siitä ohi kävellessäni kolme raskaasti aseistettua sotilasta vartiossa. Hämmentävää kyllä, metrossa en nähnyt ensimmäistäkään poliisia koko kahden viikon aikana. Paikallisjuna RERissä sen sijaan pari kertaa näin poliisien kiertelevän. Metro tuntuu varsin haavoittuvalta paikalta ja sinne tehty isku tekisi pahaa jälkeä, joten ihmettelen kyllä, miten kevyesti se oli vartioitu.

Turvatarkastusten lisäksi toinen huomattava muutos Pariisissa oli turistien vähyys. Sen näki niin katukuvassa kuin museoissakin, joihin ei tällä kertaa tarvinnut jonottaa juuri lainkaan. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt Louvrea ilman jonoa, mutta nyt tällainenkin ihme tapahtui. Itse jonotin Louvren turvatarkastukseen viiden minuutin verran ja pääsylipun ostin jonottamatta automaatista, joten sisäänpääsy oli tällä kertaa ällistyttävän nopea. Sama päti moneen muuhunkin museoon ja näyttelyyn. Turistien väheneminen on tietysti Pariisille huono asia, mutta itse kieltämättä nautin lyhyistä jonoista ja väljistä museoista.

Jollakin tapaa tuntui, että Pariisi oli hieman jännittynyt ja varpaisillaan. Heti jos auto oli pysäköity erikoiseen paikkaan, riensi paikalle poliisipartio tutkimaan asiaa. Ihmiset seurasivat huolestuneina jos yhteen suuntaan kaahasi poliisiautoja ja paloautoja. Itse jäin tuijottamaan joka kerta, jos joku metroasemalla laski hetkeksi laukkunsa ja kääntyi katsomaan aikatauluja. ”Meinaakohan se jättää laukkunsa tuohon ja kävellä muina miehinä pois…?”  Toisaalta ihmiset tuntuivat myös todella ystävällisiltä. Metrossa tarjottiin istumapaikkaa, isokokoisia matkalaukkuja metron portaissa raahanneita naisia autettiin ja tuntemattomat hymyilivät toisilleen. Itseäni joku nainen tuli auttamaan kun kengänpohjastani roikkui huomaamattani paperinenäliina. (Noloo!)

Kaikesta tästä huolimatta Pariisi oli yhtä upea kuin ennenkin. Kovasti toivon, että kaupunki rauhoittuu, turistit palaavat ja pienet ystävällisyyden eleet ovat jatkossakin arkipäivää.

Pariisi14

Karl Lagerfeld – muotia, valokuvia ja kirjoja

Karl Lagerfeld tunnetaan paitsi muotisuunnittelijana ja suorasukaisena mielipideautomaattina myös arvostettuna valokuvaajana. Lagerfeld tarttui kameraan 1980-luvulla ja on sen jälkeen kuvannut kampanjoita mm. Chanelille, Fendille ja Diorille. Lokakuun 16. päivä aukeaa Pinacothèque de Paris -museossa Lagerfeldin valokuvien näyttely, joka esittelee Lagerfeldin valokuvaustyylien kirjoa sekä hänen maailmaansa myös muodin ulkopuolella. Pinacothèque de Paris sijaitsee Madeleine-kirkon takana osoitteessa 28, place de la Madeleine. Itselleni tämä on ihan ehdoton käymiskohde seuraavalla Pariisin-matkalla! Näyttely kestää maaliskuun 20. päivään saakka.

Samalla museoreissulla kannattaa muuten poiketa lähellä sijaitsevaan Galignani-kirjakauppaan. Törmäsin Lagerfeldiin toissakesänä kyseisessä kirjakaupassa ja jälkeenpäin selvisi, että hänellä on tapana käydä siellä useinkin. Galignanissa on todella mittava valikoima pääasiassa englanninkielistä kirjallisuutta. Erityisen paljon kirjakaupasta löytyy muotiin liittyvää kirjallisuutta, jota Lagerfeld näytti kiinnostuneena tutkivan.

On Lagerfeldillä omakin kirjakauppa; nimittäin hänen Pariisin-kotinsa lähellä sijaitseva 7L. Ihan noin vain ei 7L-kirjakauppaan kävelläkään, vaan sisään päästäkseen on soitettava ovikelloa. Täytyy joskus käydä ja kokeilla josko Karl tulisi itse avaamaan oven 😀

“People always want to know about my style of photography. I can’t answer that. That’s for the viewer to decide. I don’t have a style, but several, or none. You should never stay still, neither in life, nor in fashion, nor in photography.” – Karl Lagerfeld.

pariisinkevät 032

Syksyn näyttelytärpit Pariisiin

Pariisi on täynnä toinen toistaan upeampia museoita ja kaupungissa on jatkuvasti käynnissä mielenkiintoisia näyttelyitä. Elämäni parhaat näyttelykokemukset ovat olleet juuri Pariisissa; vahvassa muistissa ovat esimerkiksi Musée d’Orsayn ”Masculin / Masculin” (alaston mies taiteessa 1800-luvulta tähän päivään), valokuvamuseossa esillä ollut Sebastião Salgadon ”Genesis”, ”Haute Couture” -näyttely kaupungintalolla ja Jean-Paul Gaultierin retrospektiivi Grand Palais’ssa.

Tänä syksynä Pariisissa on taas kaikenlaista herkkua tarjolla. Grand Palais on jo itsessään näkemisen arvoinen rakennus ja yleensä jokaisella Pariisin-reissullani olen siellä jonkin näyttelyn käynyt katsomassa. Lokakuun 7. päivä Grand Palais’ssa alkaa Picasso.mania -niminen näyttely, joka varmasti on käymisen arvoinen. Esillä on espanjalaistaiteilijan lukuisia merkittäviä töitä, mm. Guernica ja Avignonin naiset. Ei muuten kannata myöskään unohtaa Pariisin Picasso-museota, joka avautui viime vuonna viiden vuoden remontin jälkeen. Näihin, kuten moniin muihinkin museoihin ja näyttelyihin lipun voi ostaa etukäteen netistä. Silloin tosin pitää päättää etukäteen minä päivänä ja mihin aikaan on menossa, mutta vastineeksi saa vältettyä järjettömän pitkät jonot, jotka aina pariisilaismuseoiden edessä kiemurtelevat.

Seinen varrella sijaitsevan Musée d’Orsayn kokoelma on jo itsessään näkemisen arvoinen, mutta hyvin usein museossa on myös todella kiinnostavia, vaihtuvia näyttelyitä. Lokakuun 13. päivä Orsayssa avautuu näyttely naisvalokuvaajista vuosina 1839-1945. Jos valokuvat kiinnostavat muutenkin, niin Maison Européenne de la Photographie on ehdottomasti käymisen arvoinen paikka. Tähän museoon ei ennakkolippuja saa ostettua, joten kannattaa varautua jonotukseen eväiden ja kirjan kera 🙂

Modernin taiteen museossa (Musée d’Art Moderne) avautuu lokakuun 2. päivä pop-taiteen kuninkaan Andy Warholin näyttely. Esillä on kymmenittäin Warholin teoksia sekä Shadows-sarja. Pop-taidetta löytyy lisää myös Centre Pompidoun pysyvästä kokoelmasta.

Mikäli muoti kiinnostaa, niin kannattaa aina tarkistaa mitä muotimuseossa eli Palais Gallierassa on tarjolla. Marraskuussa siellä avautuu kreivitär Greffulhelle omistettu näyttely, jossa on esillä n. 50 tämän omistamaa pukua. Pariisin kauneimmaksi ja vaikutusvaltaisimmaksi naiseksi nimetty kreivitär eli vuosina 1860-1952.

Gallieran lisäksi muotia olen käynyt katsomassa myös kaupungintalolla (Hôtel de Ville), jossa pari vuotta sitten järjestettiin suosittu Haute Couture -näyttely. Esillä oli kymmenittäin huippusuunnittelijoiden (mm. Dior, Lacroix, Balenciaga, Balmain, Givenchy, YSL) pukuja. Näyttely oli kerta kaikkiaan fantastinen.

Museoiden lisäksi kannattaa siis ehdottomasti seurata mitä muuallakin on tarjolla. Myös kaduilta löytyy toisinaan hienoa taidetta, kuten Etiennen veistoksia (kts. kuva) tai vaikkapa Niki de Saint-Phallen Nana-patsaita. Pariisi on siis varsinainen runsaidensarvi kaikenlaisen taiteen ystäville!

Etienne