Muchan maailmaa Musée du Luxembourgissa

Alphonse Mucha oli tsekkiläinen taidemaalari, graafikko ja kuvittaja, josta tuli yksi art nouveau -tyylisuunnan merkittävimmistä edustajista. Vuonna 1860 syntynyt Mucha muutti Pariisiin 27-vuotiaana ja sai sattuman oikusta mahdollisuuden tehdä teatterijulisteen sen ajan kuuluisimmasta näyttelijästä Sarah Bernhardtista. Ympäri kaupunkia kiinnitetyt julisteet herättivät suurta ihastusta, Mucha nousi kuuluisuuteen lähes yhdessä yössä ja reaktioon tyytyväinen Bernhardt tilasi Muchalta lisätöitä. Jatkossa Mucha teki mainosjulisteita myös kaupallisille tahoille aina vauvanruoasta samppanjaan. Nuoret naiset, kukka-aiheet ja koristeelliset kuviot olivat tyypillisiä Muchan Ranskan-vuosien tuotannolle. Viimeisinä vuosinaan hän kuitenkin vakavoitui ja työskenteli slaavien historiaa kuvaavan maalaussarjan parissa kotimaassaan.

muchanmaailma1

muchanmaailma2

muchanmaailma3

Tänä syksynä Pariisissa aukesi Muchalle omistettu näyttely, ensimmäinen sitten vuoden 1980. Luxembourgin puiston reunalla sijaitsevassa Musée du Luxembourgissa on esillä Muchan julisteita, piirroksia, koruja, valokuvia ja kokonainen sisustus, jonka Mucha suunnitteli pariisilaiselle Fouquet’n korukaupalle.

Näyttely on oikein ihastuttava, töitä on esillä runsaasti ja se antaa kattavan kuvan Muchan urasta. Vaikka Mucha tunnetaan parhaiten kepeistä ja kauniista mainosjulisteistaan, on museossa esillä paljon myös taiteilijan loppuelämän vakavampaa tuotantoa.

muchanmaailma4

Syyskuussa alkanut näyttely menee museossa 27.1.2019 saakka. Se on auki päivittäin klo 10.30-19.00, ja perjantaisin taiteesta pääsee nauttimaan klo 22 saakka. Ylimääräinen ilta-aukiolo on 12.11.-17.12. välisenä aikana, jolloin museo pitää ovensa auki myös maanantaisin iltakymmeneen saakka. Lippu kannattaa varata etukäteen netistä tietylle päivälle ja kellonajalle, jolloin museoon pääsee jonottamatta sisään. Lippu maksaa 13,00 euroa ja nettilippuihin lisätään 1,5 euron lisämaksu. Puhelimeen voi ladata näyttelyyn liittyvän applikaation hintaan 3,49 € ja tutustua teoksiin vaikka jo etukäteen. Applikaatio on saatavilla ranskaksi, englanniksi, saksaksi ja italiaksi. Paikan päällä voi vuokrata audio-oppaan 5 eurolla. Lisätietoa lipuista ja applikaatiosta löytyy museon nettisivuilta. 

Musée du Luxembourg on aika ahdas museo ja varsinkin sen ensimmäiset näyttelysalit tuppasivat lokakuun käynnilläni pakkautumaan ihmisistä jopa niin, että teoksia joutui kurkkimaan toisten selkien takaa. Tämä ei ole vain Mucha-näyttelyn ongelma, vaan sama tilanne on toistunut aiempienkin näyttelyiden aikana kyseisessä museossa. Näyttely on kuitenkin niin mielenkiintoinen, että ruuhkatilanteista huolimatta suosittelen sitä lämpimästi.

Museovierailun jälkeen voi mennä sitten lepuuttelemaan vaikka museon pihalla sijaitsevaan Angelina-kahvilaan, jossa on näyttelyn kunniaksi kehitetty Rêverie-niminen huimaavan kaunis leivos!

muchanmaailma5

muchanmaailma6

 

Mainokset

Syksyn 2018 taidetärpit Pariisiin

Syksy on mahtavaa aikaa matkustaa Pariisiin, kun suurimmat turistimassat ovat poistuneet ja kelitkin vähän viilenneet. Taiteen rakastajillekin on alkamassa taas paljon kiinnostavia näyttelyitä, kuten tästä jo perinteeksi muodostuneesta katsauksestani käy ilmi.

Aloitetaan maalaustaiteesta. Pariisissa Picasson töitä voi ihastella Picasso-museon lisäksi tulevana syksynä myös Musée d’Orsayssa. Syyskuun 18. päivä siellä nimittäin käynnistyy Picasson siniselle ja vaaleanpunaiselle kaudelle omistettu näyttely. Esillä on runsaslukuinen määrä maalauksia ja piirroksia nuoren Picasson vuosilta 1900-1906. Näyttely menee 6.1.2019 saakka.

Lokakuun 3. päivä pyörähtää Grand Palais’ssa käyntiin Picasson aikalaisen ja maanmiehen, Joan Mirón, retrospektiivinen näyttely. Se käsittää lähes 150 työtä taiteilijan 70 vuotta kestäneen uran ajalta. Näyttelyyn voi käydä tutustumassa 4.2.2019 saakka.

Maailmankuulun amerikkalaisvalokuvaajan Dorothea Langen kuvia on esillä Tuileries’n puistossa sijaitsevassa Jeu de Paume -museossa 16.10. lähtien. Yli sadan valokuvan lisäksi katsottavissa on kuvia taustoittavia videoita ja dokumenttejä. Mukana on mm. ikoninen valokuva Migrant Mother. Näyttely on esillä 27.1.2019 saakka.

Centre Pompidoussa pääsee tutustumaan kubismin jännittävään maailmaan 17.10. lähtien. Kyseessä on läpileikkaus vuosina 1907-1917 vallinneesta taidesuuntauksesta ja mukana on töitä mm. Picassolta, Marcel Duchampilta, Georges Braquelta, Robert Delaunaylta ja Juan Gris’ltä. Noin 300 teosta käsittävä näyttely menee 25.2.2019 saakka. Vielä ehtii muuten nähdä Centre Pompidoussa sveitsiläisen valokuvaajan Sabine Weissin teoksia!  Näyttely Les villes, les rues, l’autre menee 15.10. saakka. The Guardian teki näyttelystä ja Weissista mielenkiintoisen jutun, jonka voi lukea tämän linkin kautta 

Mikäli art nouveau kiinnostaa niin 12.9. eteenpäin kannattaa suunnata Musée du Luxembourgiin, sillä silloin museossa käynnistyy Alfons Muchan retrospektiivinen näyttely. Tsekkiläinen Mucha muutti Pariisiin vuonna 1887 ja nousi siellä kuuluisuuteen piirrettyään mainoksen näyttelijä Sarah Bernhardtille. Näyttelyssä on esillä Muchan julisteita, mainoksia, veistoksia ja maalauksia, ja niitä voi käydä tutkimassa 27.1.2019 saakka. Muchan töille omistettu näyttely oli edellisen kerran Pariisissa esillä vuonna 1980, joten Musée du Luxembourgin näyttelyä on varmasti odotettu.

Musée Maillol ei ole välttämättä kovin tunnettu museo, mutta siellä on usein mielenkiintoisia näyttelyitä – viimeksi kävin katsomassa siellä hienon pop-taidenäyttelyn. Syyskuun 14 .päivä museossa aukeaa Giacomettin veistoksille omistettu näyttely. Sveitsiläinen kuvanveistäjä ja taidemaalari on tunnettu erityisesti venytetyistä, langanlaihoista ihmishahmoistaan. Näyttelyssä on Giacomettin 50 veistoksen lisäksi esillä 25 veistosta hänen aikalaisiltaan. Teokset ovat esillä 20.1.2019 saakka. 

Ranskan kansalliskirjastossa (BnF) aukeaa 16.10. Les Nadar -niminen valokuvanäyttely. Kyseessä on kolmen Nadarin – Félix Nadarin, hänen veljensä Adrien Tournachonin ja tämän pojan Paul Nadarin – valokuvanäyttely. Jo edesmenneet Nadarit olivat valokuvaajia, taidemaalareita ja keksijöitä. Félix Nadar oli henkilövalokuvauksen pioneereja ja hänen ikuistamikseen päätyivät mm. Charles Baudelaire, Édouard Manet ja Guy de Maupassant. 

Lokakuussa 2017 ovensa avannut Yves Saint Laurent -museo käynnistää ensimmäisen väliaikaisen näyttelynsä 2.10. Esille tulee tuolloin viitisenkymmentä haute couture -asua, joihin YSL otti vaikutteita Aasiasta; lähinnä Intiasta, Kiinasta ja Japanista. Vaatteiden lisäksi esillä on myös aasialaisia taideteoksia. L’Asie rêvée d’Yves Saint Laurent -nimeä kantava näyttely on esillä 27.1.2019 saakka.

Parhaillaan Kiasmassa esillä olevia brittiläisen Grayson Perryn töitä pääsee näkemään 19.10. alkaen Monnaie de Paris -museossa. En tiedä onko kyseessä täsmälleen sama näyttely kuin Kiasmassa, mutta ainakin osittain samoja töitä on esillä Pariisissakin. Kantaaottavan ja palkitun Perryn töitä voi käydä ihmettelemässä Monnaie de Paris’ssa 3.2.2019 asti.

Lopuksi vielä mainintana osoitteessa 116 Rue de Turenne sijaitseva Galerie Joseph, jossa olen käynyt katsomassa toinen toistaan mielenkiintoisempia valokuvanäyttelyitä. Syyskuun 23. päivään saakka galleriassa on ranskalaiselle supertähdelle, viime vuonna edesmenneelle Johnny Hallydaylle omistettu näyttely, jossa on esillä valokuvien lisäksi mm. hänen esiintymisasujaan ja kitaroitaan. Vielä ehtii käydä nekin kurkkaamassa!

Pariisissa menee tietysti paljon muitakin näyttelyitä. Kannattaa pitää silmät auki kaupungin kaduilla ja metrotunneleissa liikkuessaan. Pariisissa uskotaan vielä ulkomainoksiin ja niiden kautta saattaakin bongata näyttelyitä, joista ei välttämättä muuten saisi tietoa.

parisparis20

Näyttelyvinkit keväälle 2018

Tällä kertaa teen taas perinteisen katsauksen Pariisin kevään taidenäyttelyihin. Kaikenlaista on kulttuurinnälkäisille tarjolla kevätkaudella, vaikka myönnettäköön, että tulevan kesän ja syksyn kulttuuritarjonta näyttää mielestäni vielä huomattavasti kiinnostavammalta. Palaan niihin lähempänä ajankohtaa.

Jeu de Paume on nyky- ja valokuvataiteen museo, jossa on esillä yleensä monta näyttelyä kerrallaan. Helmikuun 6. päivä museossa aukeaa kolmen valokuvaajan näyttelyt: amerikkalaisen Susan Meiselasin, itävaltalaisen Raoul Hausmannin ja kroatialaisen Damir Očkon. Näyttelyt menevät 20.5. saakka. Dokumentaarisena valokuvaajana tunnetun Meiselasin näyttelyesittelyn voi lukea Magnum Photosin sivulta. Raoul Haussmann puolestaan oli berliiniläisen dadan johtohahmoja ja hänen kokeellisilla teoksillaan on ollut suuri merkitys eurooppalaiselle avantgardelle. Kolmannen taiteilijan, vuonna 1977 syntyneen Damir Očkon, teoksiin voi tutustua etukäteen tämän kotisivuilla www.damirocko.com.

Valokuvia on esillä myös Philharmonie de Paris’ssa. Joulukuussa auennyt näyttely Daho l’aime Pop esittelee ranskalaisen populaarimusiikin historiaa Etienne Dahon valokuvien kautta. Näyttely menee 29.4. saakka. Paitsi valokuvaaja on ranskalainen Etienne Daho myös tunnettu laulaja, lauluntekijä ja musiikkituottaja.

Panthéonia on aina muutenkin kiva käydä ihastelemassa, mutta siellä menee lisäksi parhaillaan Marie Curien elämästä kertova näyttely. Curie oli fyysikko ja kemisti, kaksinkertainen Nobel-palkittu ja ensimmäinen Panthéoniin haudattu nainen. Tästä suurnaisesta kertovaan näyttelyyn voi käydä tutustumassa 4.3. saakka. Ja hautahan löytyy Panthéonin pohjakerroksen kryptasta.

Picasso-museossa on 27.3.-29.7. maailmanhistorian kuuluisimpiin tauluihin kuuluvan Guernican vaiheista kertova näyttely. Esillä on Picasson harjoituksia ja tutkielmia taulua varten, mutta varsinaisen Guernica-taulun nähdäkseen pitää edelleen matkustaa Madridiin. Näyttely onkin tehty yhteistyössä madridilaisen Reina Sofia -museon kanssa.

Rodin-museossa puolestaan on 7.4.-22.7. esillä Rodin et la Danse -näyttely, joka kattaa 50 Rodinin tanssia ja liikettä käsittelevää työtä. Mikäli puolestaan kiinnostuksen kohteena on ranskalainen romantiikan ajan maalaustaide, voi siihen tutustua Delacroix’n töille omistetussa näyttelyssä Louvressa. Metropolitan Museum of Artin kanssa yhteistyössä tehty näyttely käsittää yli 180 teosta ja se menee 29.3.-23.7.

Vielä ehtii Fondation Louis Vuitton -museoon, jossa Être moderne – le MoMA à Paris -näyttely menee 5.3. saakka. Näyttelyyn kannattaa varmasti ostaa lippu etukäteen, sillä modernin taiteen huipputeokset ovat vetäneet paljon yleisöä. Yli 200 työn joukossa on teoksia Picassolta, René Magrittelta, Gustav Klimtiltä, Mies van der Rohelta, Jasper Johnsilta, Yayoi Kusamalta, Marcel Duchampilta, Cézannelta ja monelta muulta.

César Baldaccini oli kuuluisa ranskalainen kuvanveistäjä, jonka retrospektiivi menee parhaillaan Centre Pompidoussa 26.3. saakka. Näyttely käsittää 100 teosta, jotka on koottu ympäri maailmaa ja joita pidetään modernin kuvanveiston ikonisina töinä. Samassa paikassa aukeaa 28.3. näyttely venäläisen avantgarden suurnimiltä Chagallilta, Lissitzkylta ja Malévitchilta. Tätä näyttelyä voi käydä tutkimassa 16.7. asti.

Jotain ihan toisenlaista voi ihmetellä Musée du Quai Branlyssä 10.4.-15.7. Ghost and Hell – the underworld in Asian art esittelee henkien ja kummitusten maailmaa aasialaisessa taiteessa. Näyttely keskittyy Kiinan, Thaimaan ja Japanin uskomuksiin ja tarinoihin tuonpuoleisesta.

Pariisissa kulkiessa kannattaa katsella metrotunneleissa ja katujen varsilla olevia mainoksia, sillä niistä voi usein löytää tietoa mielenkiintoisista näyttelyistä ja gallerioista. Lisäksi esimerkiksi kaupungintalolla (Hôtel de Ville) on usein kivoja, ilmaisia näyttelyitä, joita ei suuremmin netissä tai kaduilla mainosteta. Kävin itse katsomassa siellä esimerkiksi näyttelyt Pariisin yöelämän historiasta ja Che Guevarasta. Kaupungintalon ulkoseinillä on näyttelyistä aina isot mainokset, joten ohi kävellessä kannattaa ehdottamasti nekin tutkia.

pariisi1234
Césarin pronssinen peukalo Centre Pompidoun edessä

Syksyn 2016 näyttelytärpit

Syksy tulee kovaa vauhtia ja sen myötä Pariisissa avautuu paljon uusia näyttelyitä – tässä omat suosikkini.

Petit Palais kunnioittaa irlantilaiskirjailija Oscar Wilden elämää näyttelyllä, joka avautuu syyskuun 28. päivä. Esillä on valokuvia, käsikirjoituksia, kirjeenvaihtoa, henkilökohtaisia tavaroita ja paljon muuta. Oscar Wildella oli läheinen suhde Pariisin; hän vietti siellä vuosikausia ja lopulta myös heitti henkensä pariisilaishotellissa. Petit Palais’n näyttely jatkuu 15.1.2017 saakka.

Petit Palais’ta vastapäätä Grand Palais’ssa avautuu niinikään 28. syyskuuta kiinnostava näyttely belgialaisesta sarjakuvataiteilijasta, Tintin isänä tunnetusta Hergéstä. Se tulee varmasti olemaan suosittu, joten liput kannattaa ostaa etukäteen netistä. Myös tämä näyttely päättyy tammikuun 15. päivä. Lokakuun 5. päivä Grand Palais’ssa avautuu puolestaan meksikolaisen taiteen näyttely, jossa on esillä mm. Frida Kahlon ja Diego Riveran töitä. Varmasti värikäs ja kiinnostava sekin! ”Mexique” jatkuu 23.1.2017 saakka.

Valokuvataiteen museossa on aina jotain mielenkiintoista katsottavaa ja niin myös tänä syksynä. Syyskuun 7. päivä avautuu amerikkalaisen muotivalokuvaaja Herb Rittsin näyttely, joka harmillisesti kestää vain 30.10. saakka. Ritts tunnettiin erityisesti mustavalkokuvistaan ja hänet muistetaan myös musiikkivideoiden ohjaajana. Herb Ritts ohjasi videoita mm. Madonnalle, Chris Isaakille ja Michael Jacksonille. Taiteilijasta voi lukea enemmän täältä.

Pariisin 16:nnessa arrondissementissa sijaitseva Fondation Louis Vuitton on jo itsessään näkemisen arvoinen museo. Ensi kevääseen saakka rakennuksen ulkokuorta koristaa Daniel Burenin ”L’Observatoire de la lumière” -teos, joka saa museon loistamaan sateenkaaren väreissä. Lokakuussa museossa avautuu venäläisen Sergei Shchukinin kokoelmista kerätty 130 teoksen näyttely. Esillä on maalaustaiteen huippuja kuten Monet, Gauguin, Cézanne, Picasso, Matisse, Renoir, Van Gogh jne jne. Näyttely jatkuu 20.2. 2017 saakka ja on ehdottomasti ainakin omalla to do -listallani.

Paljon muitakin näyttelyitä Pariisissa on toki tarjolla tulevana syksynä ja osan tapahtumista saattaa huomata vasta paikan päällä. Olen monen näyttelyn bongannut metrokäytävien mainoksista tai ihan vain gallerian ohi kävellessäni; kerran osuin aivan upeaan The Rolling Stones -valokuvanäyttelyyn täysin sattumalta. Pariisi on iloisia yllätyksiä täynnä!

DSC_0172 (1)
Fondation Louis Vuitton

1. arrondissement – historian siipien havinaa

Pariisin ensimmäinen arrondissement on suorakaiteen muotoinen alue, jota kehystää lännessä Rue Saint Florentin, pohjoisessa Rue des Capucines ja Rue Étienne Marcel sekä idässä Boulevard de Sébastopol. Etelässä aluetta rajaa Seine ja siihen kuuluu myös Île de la Citén länsiosa. Alue on yksi Pariisin vanhimmista ja pitää sisällään kaupungin merkittävimpiä turistikohteita. Se on melko pieni, joten matkailija saa sen hyvin haltuunsa kävelemällä.

Tärkein ensimmäisen arrondissementin turistikohteista on maailman tunnetuin museo Louvre. Museon sisältä löytyy tietysti tuhansia taideaarteita, mutta se on myös ulkopuolelta kiinnostava. Rakennus on entinen kuninkaallinen palatsi ja sen sisäpihalla olevat modernit lasipyramidit vuodelta 1989 muodostavat mielenkiintoisen vastakohdan museorakennukselle, jota alettiin rakentaa vuonna 1190. Alunperin linnoitukseksi tarkoitettu rakennus muutettiin 1500-luvulla palatsiksi ja vuonna 1793 museoksi.

Pariisi2016 559
Louvre ja sen pyramidit

Louvren kyljessä levittäytyy Tuileries’n puutarha, jota koristaa kauniiden kukkaistutusten ja suihkulähteiden lisäksi näyttävät patsaat. Puutarhan länsireunasta löytyy kaksi mielenkiintoista museota: Orangerie ja Jeu de Paume. Orangerie-museo tunnetaan ennen kaikkea Claude Monet’n monumentaalisen kokoisista lumme-maalauksista. Jeu de Paume on hieman tuntemattomampi museo, mutta siellä menee usein erittäin mielenkiintoisia valokuvanäyttelyitä.

Toinen historiallisesti merkittävä rakennus ensimmäisessä arrondissementissa on vuonna 1639 valmistunut Palais Royal, joka alun perin tunnettiin nimellä Palais-Cardinal. Tänä päivänä Palais Royal pitää sisällään mm. Ranskan kansalliskirjaston ja La Comédie-Francaise -teatterin. Matkailijan kannalta kiinnostavinta Palai Royalissa on kenties sen viehättävä puutarha, joka on niin rauhallinen ja seesteinen, ettei sen uskoisi sijaitsevan Pariisin ydinkeskustassa. Puutarhan yhteydessä on ranskalaisen kuvanveistäjän Daniel Burenin suunnittelema Les Deux Plateaux -taideteos, joka herätti kiivasta vastustusta valmistuttuaan vuonna 1986. Moderni tilateos käsittää mustavalkoisia, eri korkuisia pylväitä, joiden katsottiin olevan täysin epäsopivia historiallisen rakennuksen yhteydessä. Taideteoksesta on kuitenkin tullut suosittu turistien keskuudessa sen valokuvauksellisuuden takia ja myös lapset rakastavat pylväitä, joiden taakse voi piiloutua ja päällä pomppia. Teos on osoittautunut kalliiksi ylläpitää, mikä ei ole ainakaan vähentänyt pariisilaisten ylenkatsetta teosta kohtaan.

pariisitoukokuu 088
Les Deux Plateaux

Ensimmäisessä arrondissementissa kulkee kaksi merkittävää ostoskatua; Rue Saint-Honoré ja Rue de Rivoli. Rue Saint-Honorélla ostosten tekemiseen pitää varautua paksulla lompakolla, kun taas Rue de Rivoli sopii pienemmällä budjetilla matkustaville. Rue Saint-Honorélta löytyy mielestäni yksi kaupungin viehättävimmistä putiikeista, nimittäin hotelli Costesin yhteydessä oleva Roses Costes -ruusukauppa. En ole eläessäni nähnyt niin upeita ja isoja ruusuja! Löysin Youtubesta kaupasta tehdyn ihanan, tunnelmallisen videon:

Shoppailla voi myös juuri miljardin euron kasvojenkohotuksen saaneessa Les Halles -ostoskeskuksessa. Ostoskeskus tunnettiin aiemmin lähinnä sen liepeillä norkoilevista huumediilereistä ja taskuvarkaista, mutta uudistusten myötä sen imagon toivotaan kohenevan. Omasta mielestäni ostoskeskuksen suurin ongelma on sen sijainti maan alla, jolloin auringonvaloa ei sisään pääse ja paikka tuntuu valtavasta koostaan huolimatta ahtaalta.

Asuin itse ensimmäisessä arrondissementissa viikon verran toukokuussa. Asuntoni sijaitsi Rue Bertin Poiréella, Rue de Rivolin ja Seinen välissä. Poikkikatu oli miellyttävän hiljainen, eikä Seinen varrelta kuuluva liikenteen melukaan suuremmin häirinnyt. Sijanti oli loistava, sillä moneen paikkaan pääsi kävellen ja toisaalta lukuisia metroasemia oli vain muutaman minuutin kävelymatkan päässä. Baarielämää alueella ei juurikaan ole, mutta toisaalta esimerkiksi Marais’n baarit ja ravintolat ovat hyvin lyhyen matkan päässä. Ja toki ensimmäisessäkin arrondissementissa on omat korttelikuppilansa, eli kovin kauas ei Pariisissa tarvitse koskaan ruoan ja juoman perässä kulkea.

Lopuksi on pakko mainita vielä Place Dauphine, joka on ihastuttava, pieni aukio île de la Citén länsikärjessä, vain muutaman askeleen päässä Pont Neufilta. Tätä kenties Pariisin kauneinta pikku aukiota koristavat kastanjapuut ja sen reunalla on viehättäviä ravintoloita ja viinibaareja. Kauniina kesäpäivänä paikallisten näkee pelaavan aukiolla petankkia ja aamuisin ulkoiluttavan koiriaan, mutta muuten tunnelma aukiolla on miellyttävän rauhallinen. Se on hieman piilossa, joten ehkä siksi turistilaumat eivät sitä – onneksi – ole löytäneet.

pariisitoukokuu 249
Place Dauphine

 

 

Kevään näyttelyvinkit Pariisiin

Moni suunnittelee tässä vaiheessa vuotta kevätmatkaa Pariisiin, eikä ihme; kevät tulee Pariisiin paljon aikaisemmin kuin Suomeen ja on kirsikankukkineen varsin upea.

Keväällä on Pariisissa myös kaikenlaista kivaa tarjolla kulttuurin saralla. Tämän kevään näyttelykalenteri ei mielestäni näytä ihan yhtä mielenkiitoiselta kuin viime syksyn, mutta jotain hyviä tärppejä sieltä löytyy.

Saksalaisen nykytaiteilijan Anselm Kieferin töitä on esillä Centre Pompidoussa aina 18.4. saakka. Nykytaiteen supertähdeksi tituleerattu Kiefer on tunnettu massiivisen kokoisista töistään, joita Pariisissa on esillä 60 kappaletta. Kieferin teoksia on parhaillaan esillä myös Mäntän Gösta-museossa, joten Kieferin taiteen ystävät voivat pohtia mennäkö Mänttään vai Pariisiin 🙂 Ja kun Anselm Kieferin näyttely Centre Pompidoussa päättyy, alkaa pian sen jälkeen Paul Kleen retrospektiivi, joka esittelee saksalais-sveitsiläisen taiteilijan uraa 250 teoksen verran. Paul Klee -näyttely alkaa Centre Pompidoussa 26.4.

Valokuvataiteen ystäville on Pariisissa paljon herkkua tarjolla keväälläkin. Valokuvataiteen museossa on juuri alkanut ranskalaisen Bettina Rheimsin näyttely, joka kestää vain 27.3. saakka. Bettina Rheims tunnetaan erityisesti naispotreteistaan ja hän on uransa aikana kuvannut aistillisia kuvia niin Madonnasta, Kate Mossista, Catherine Deneuvesta kuin Kylie Minoguestakin.

Grand Palais’ssa puolestaan on pian esillä malilaisen valokuvaajan Seydou Keïtan töitä. Kyseessä on yksi 1900-luvun jälkipuoliskon merkittävimmistä valokuvaajista, jota pidetään afrikkalaisen valokuvauksen isänä. Keïtan valokuvanäyttely avautuu Grand Palais’ssa 31.3. ja jatkuu 11.7. saakka.

Mikäli matkaseurueessa on mukana pieniä tyttöjä, kannattaa 10.3. alkaen suunnata Musée des Arts Décoratifsiin katsomaan Barbie-näyttelyä! Esillä on 700 Barbie-nukkea ja kaikenlaista nukkeihin liittyvää tilpehööriä. Kyseessä on ensimmäinen kerta kun ikoninen nukke saa oman näyttelynsä Ranskassa. Näyttely sopii varmasti niin pienille kuin vähän isommilekin tytöille ja menee museossa syyskuun puoliväliin saakka.

Ei myöskään kannata unohtaa, että Pariisissa on aina paljon erilaisia keikkoja metallibändeistä sinfoniaorkestereihin. Pollstar on mainio tietolähde kun haluaa tutkia pop/rockbändien tulevia keikkoja Pariisissa ja klassisen musiikin konsertteja voi etsiä Classictic-nettisivuilta. Oopperan ja baletin ystäville tarjolla on tietysti Pariisin kaksi oopperataloa, joiden tarjontaan voi tutustua täältä.

Joten ei muuta kuin matkaa varailemaan!

sunnuntai 065

 

 

 

 

 

 

Pariisi 13.11. jälkeen

Vietin kaksi viikkoa Pariisissa vuodenvaihteessa. Tämä oli ensimmäinen kertani Pariisissa marraskuun terrori-iskujen jälkeen ja olin etukäteen miettinyt, mahtaako Pariisi olla muuttunut. Ja olihan se. Ennen kaikkea muutoksen havaitsi minne tahansa kauppaan, tavarataloon, museoon tai oopperataloon sisään astuessaan. Vastassa oli joka kerta järjestysmies, joka pyysi avaamaan käsilaukun, usein myös takin, ja tarkasti jokaisen asiakkaan metallinpaljastimella. Selvästi uudet tavat olivat tulleet tutuiksi, sillä useimmiten asiakkaat avasivat laukkunsa automaattisesti sisälle tullessaan. Useimmat asiakkaat näyttivät tähän suostuvan täysin mukisematta ja ymmärtäväisesti hymyillen, mutta todistin myös yhtä tapausta, jolloin asiakas alkoi loukkaantuneena räyhätä järjestysmiehelle. Toisen kerran eräs nuori nainen avasi laukkunsa vastentahtoisesti, mutta siinä vaiheessa kun Sephoran järjestysmies pyysi tätä avaamaan myös takkinsa, alkoi nainen puhista, kääntyi kannoillaan ja marssi kaupasta ulos. Turvatarkastuksista huolimatta ovensuut eivät tukkiutuneet, vaan kauppoihin pääsi kyllä lähes yhtä sujuvasti kuin ennenkin.

Silloin tällöin kaupungilla tuli vastaan poliisipartioita tai hampaisiin asti aseistautuneita sotilaita ja erityisesti he näyttivät päivystävän merkittävien turistinähtävyyksien liepeillä. Myös Marais’n alueella sijaitsevan synagogan edustalla oli joka kerta siitä ohi kävellessäni kolme raskaasti aseistettua sotilasta vartiossa. Hämmentävää kyllä, metrossa en nähnyt ensimmäistäkään poliisia koko kahden viikon aikana. Paikallisjuna RERissä sen sijaan pari kertaa näin poliisien kiertelevän. Metro tuntuu varsin haavoittuvalta paikalta ja sinne tehty isku tekisi pahaa jälkeä, joten ihmettelen kyllä, miten kevyesti se oli vartioitu.

Turvatarkastusten lisäksi toinen huomattava muutos Pariisissa oli turistien vähyys. Sen näki niin katukuvassa kuin museoissakin, joihin ei tällä kertaa tarvinnut jonottaa juuri lainkaan. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt Louvrea ilman jonoa, mutta nyt tällainenkin ihme tapahtui. Itse jonotin Louvren turvatarkastukseen viiden minuutin verran ja pääsylipun ostin jonottamatta automaatista, joten sisäänpääsy oli tällä kertaa ällistyttävän nopea. Sama päti moneen muuhunkin museoon ja näyttelyyn. Turistien väheneminen on tietysti Pariisille huono asia, mutta itse kieltämättä nautin lyhyistä jonoista ja väljistä museoista.

Jollakin tapaa tuntui, että Pariisi oli hieman jännittynyt ja varpaisillaan. Heti jos auto oli pysäköity erikoiseen paikkaan, riensi paikalle poliisipartio tutkimaan asiaa. Ihmiset seurasivat huolestuneina jos yhteen suuntaan kaahasi poliisiautoja ja paloautoja. Itse jäin tuijottamaan joka kerta, jos joku metroasemalla laski hetkeksi laukkunsa ja kääntyi katsomaan aikatauluja. ”Meinaakohan se jättää laukkunsa tuohon ja kävellä muina miehinä pois…?”  Toisaalta ihmiset tuntuivat myös todella ystävällisiltä. Metrossa tarjottiin istumapaikkaa, isokokoisia matkalaukkuja metron portaissa raahanneita naisia autettiin ja tuntemattomat hymyilivät toisilleen. Itseäni joku nainen tuli auttamaan kun kengänpohjastani roikkui huomaamattani paperinenäliina. (Noloo!)

Kaikesta tästä huolimatta Pariisi oli yhtä upea kuin ennenkin. Kovasti toivon, että kaupunki rauhoittuu, turistit palaavat ja pienet ystävällisyyden eleet ovat jatkossakin arkipäivää.

Pariisi14