terrori-iskut

13.11. – vuosi terrori-iskuista

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Sunnuntaina 13.11. tulee kuluneeksi vuosi Pariisin terrori-iskuista, joiden päänäyttämönä toimi Bataclan-klubi Pariisin 11. arrondissementissa. Lauantaina klubi aukeaa ensimmäistä kertaa vuoteen ja silloin lavalle nousee brittitähti Sting. Konsertin lipputulot ohjataan Life For Paris ja 13 Novembre: Fraternité Verité -nimisille hyväntekeväisyysjärjestöille. Sunnuntaina klubilla ei konserttia pidetä, vaan Bataclanin edessä julkistetaan muistolaatta uhrien kunniaksi.

Jo kuukausia sitten Bataclan ilmoitti avaavansa ovensa loppuvuonna, mutta klubilla on ollut vaikeuksia buukata isoja artisteja ja Stingin esiintymisen toivotaankin rohkaisevan myös muita isoja nimiä. Artistit tuskin varsinaisesti pelkäävät esiintyä Bataclanissa, mutta saattavat kokea esiintymisen terrori-iskun näyttämöllä ikäväksi. Sting kuitenkin viisaasti nettisivuillaan toteaa, että keikan tarkoitus on kunnioittaa uhreja, mutta myös juhlistaa elämää ja musiikkia.

Terrori-iskuja tehtiin myös viidessä muussa paikassa ja sunnuntaina onkin tarkoitus julkistaa muistolaatat jokaisella tapahtumapaikalla presidentti François Hollanden ja pormestari Anne Hidalgon johdolla. Ensimmäinen muistolaatta paljastetaan klo 09.00 Stade de Francella, toinen klo 09.40 Le Carillon – ravintolan edessä, kolmas klo 10.00 La Bonne Bière – kahvilan edessä, neljäs klo 10.20 Comptoir Voltairen luona, viides klo 10.30 La Belle Équipe -ravintolan edessä ja kuudes klo 11.00 Bataclanin luona. Seremoniat pidetään lyhyinä ja hillittyinä.

Aiemmin mainitsemani hyväntekeväisyysjärjestöt pitävät oman muistotilaisuutensa 11. arrondissementin kaupungintalon aukiolla alkaen klo 12.30. Tapahtumassa kuullaan puheita ja uhrien muistoksi päästetään taivaalle ilmapalloja. Tilaisuuden lopuksi esiintyy pianisti gospel-kuoron kera.

Sosiaalisessa mediassa on jo aloitettu levittämään hashtagia #1fenetre1bougie ja sunnuntaina pariisilaisten toivotaankin sytyttävän kynttilän ikkunalleen. Canal Saint-Martin -kanavaa pitkin laitetaan kellumaan lyhtyjä, mikä varmasti on myös vaikuttava näky pimenevässä illassa.

Eiffel-tornin väreistä ei ole vielä tiedotettu, mutta oma veikkaukseni on, että torni valaistaan joko Ranskan lipun väreillä tai se pysyy pimeänä koko illan. Uhreja muistetaan eri tapahtumin siis pitkin päivää ja sunnuntaista tuleekin varmasti tunteellinen niin Pariisissa kuin muuallakin Ranskassa.

dsc_0443

 

Advertisement

Pientä pohdiskelua terrori-iskuista

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Viime vuoden terrori-iskujen jälkeen Ranskassa kovin korostettiin sitä, että pelolle ei saa antaa sijaa ja että iskut eivät muuta ranskalaisten tapaa elää ja olla. Tänä kesänä on Ranskassa kuitenkin peruttu lukuisia isoja tapahtumia, viimeisimpänä Braderie de Lille, Euroopan suurin vuosittainen kirpputori. Tapahtumien peruminen tuntuu itsestäni kovin surulliselta ja koen, että se on terroristeille antautumista. Toisaalta uskon, että viranomaiset tietysti tietävät mitä tekevät, eikä tällaisten päätösten tekeminen ole heillekään varmasti ihan yksinkertaista.

Ranskan pääministeri totesi taannoin, että iskuja tulee lisää, viattomia ihmisiä tulee kuolemaan ja tämän asian kanssa valitettavasti pitää vain elää vielä ainakin vuosia. Viranomaiset eivät millään pysty suojelemaan kansalaisia sataprosenttisesti ja siksi massatapahtumien peruminen tuntuukin liioittelulta. Vaikka Ranskan kansallispäivän juhlallisuudet olisi Nizzassa peruttu, olisi terroristi hyvin todennäköisesti löytänyt toisen ajan ja paikan iskulleen. Ja kuten olemme huomanneet, iskuja voi tapahtua missä kaupungissa tahansa.

Vietin Ranskassa kaksi viikkoa heinäkuussa ja sille ajanjaksolle osuivat Nizzan ja Münchenin iskut sekä yksi väärä hälytys Pariisissa (metroasemalle oli asetettu feikkipommi). En tuntenut oloani missään vaiheessa turvattomaksi, vaikka pakko on myöntää, että metroasemilla tuijottelen nykyään kanssamatkustajia ja heidän selkäreppujaan hieman normaalia enemmän. Konserteissa ja muissa tapahtumissa tarkistan nykyään hätäpoistumisteiden sijainnit, mutta sen enempää en ala panikoida.

Minulle Pariisi on edelleen maailman upein kaupunki. En pelkää, enkä aio lakata siellä (tai muuallakaan!) matkustelua.

DSC_0079 (1)

 

 

 

Pariisi 13.11. jälkeen

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Vietin kaksi viikkoa Pariisissa vuodenvaihteessa. Tämä oli ensimmäinen kertani Pariisissa marraskuun terrori-iskujen jälkeen ja olin etukäteen miettinyt, mahtaako Pariisi olla muuttunut. Ja olihan se. Ennen kaikkea muutoksen havaitsi minne tahansa kauppaan, tavarataloon, museoon tai oopperataloon sisään astuessaan. Vastassa oli joka kerta järjestysmies, joka pyysi avaamaan käsilaukun, usein myös takin, ja tarkasti jokaisen asiakkaan metallinpaljastimella. Selvästi uudet tavat olivat tulleet tutuiksi, sillä useimmiten asiakkaat avasivat laukkunsa automaattisesti sisälle tullessaan. Useimmat asiakkaat näyttivät tähän suostuvan täysin mukisematta ja ymmärtäväisesti hymyillen, mutta todistin myös yhtä tapausta, jolloin asiakas alkoi loukkaantuneena räyhätä järjestysmiehelle. Toisen kerran eräs nuori nainen avasi laukkunsa vastentahtoisesti, mutta siinä vaiheessa kun Sephoran järjestysmies pyysi tätä avaamaan myös takkinsa, alkoi nainen puhista, kääntyi kannoillaan ja marssi kaupasta ulos. Turvatarkastuksista huolimatta ovensuut eivät tukkiutuneet, vaan kauppoihin pääsi kyllä lähes yhtä sujuvasti kuin ennenkin.

Silloin tällöin kaupungilla tuli vastaan poliisipartioita tai hampaisiin asti aseistautuneita sotilaita ja erityisesti he näyttivät päivystävän merkittävien turistinähtävyyksien liepeillä. Myös Marais’n alueella sijaitsevan synagogan edustalla oli joka kerta siitä ohi kävellessäni kolme raskaasti aseistettua sotilasta vartiossa. Hämmentävää kyllä, metrossa en nähnyt ensimmäistäkään poliisia koko kahden viikon aikana. Paikallisjuna RERissä sen sijaan pari kertaa näin poliisien kiertelevän. Metro tuntuu varsin haavoittuvalta paikalta ja sinne tehty isku tekisi pahaa jälkeä, joten ihmettelen kyllä, miten kevyesti se oli vartioitu.

Turvatarkastusten lisäksi toinen huomattava muutos Pariisissa oli turistien vähyys. Sen näki niin katukuvassa kuin museoissakin, joihin ei tällä kertaa tarvinnut jonottaa juuri lainkaan. En ole koskaan aikaisemmin nähnyt Louvrea ilman jonoa, mutta nyt tällainenkin ihme tapahtui. Itse jonotin Louvren turvatarkastukseen viiden minuutin verran ja pääsylipun ostin jonottamatta automaatista, joten sisäänpääsy oli tällä kertaa ällistyttävän nopea. Sama päti moneen muuhunkin museoon ja näyttelyyn. Turistien väheneminen on tietysti Pariisille huono asia, mutta itse kieltämättä nautin lyhyistä jonoista ja väljistä museoista.

Jollakin tapaa tuntui, että Pariisi oli hieman jännittynyt ja varpaisillaan. Heti jos auto oli pysäköity erikoiseen paikkaan, riensi paikalle poliisipartio tutkimaan asiaa. Ihmiset seurasivat huolestuneina jos yhteen suuntaan kaahasi poliisiautoja ja paloautoja. Itse jäin tuijottamaan joka kerta, jos joku metroasemalla laski hetkeksi laukkunsa ja kääntyi katsomaan aikatauluja. ”Meinaakohan se jättää laukkunsa tuohon ja kävellä muina miehinä pois…?”  Toisaalta ihmiset tuntuivat myös todella ystävällisiltä. Metrossa tarjottiin istumapaikkaa, isokokoisia matkalaukkuja metron portaissa raahanneita naisia autettiin ja tuntemattomat hymyilivät toisilleen. Itseäni joku nainen tuli auttamaan kun kengänpohjastani roikkui huomaamattani paperinenäliina. (Noloo!)

Kaikesta tästä huolimatta Pariisi oli yhtä upea kuin ennenkin. Kovasti toivon, että kaupunki rauhoittuu, turistit palaavat ja pienet ystävällisyyden eleet ovat jatkossakin arkipäivää.

Pariisi14

Neljäs arrondissement – shoppailua ja taidetta

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Aloitin jokin aika sitten Pariisin arrondissementien esittelyn vasemman rannan Quartier Latinista. Hypätään tällä kertaa Seinen yli neljänteen arrondissementiin, josta on kehittynyt putiikkien, kahviloiden, taidegallerioiden ja trendibaarien sykkivä keskus. Neliönmuotoinen alue rajoittuu Seineltä Centre Pompidoulle ja sieltä Rue Rambuteauta pitkin aina Bastillen aukiolle saakka. Mukaan lasketaan myös Seinen keskellä olevat Île de la Cité ja Île Saint-Louis -saaret. Alue tunnetaan vähemmistöistään: 1800-luvun lopusta lähtien alueelle on muuttanut paljon juutalaisia ja 1990-luvulta saakka aluetta ovat värittäneet myös homobaarit.

Neljännessä arrondissementissa on paljon näkemistä ja tekemistä. Aluetta halkoo ostoskatunakin tunnettu Rue de Rivoli, jonka varrelta löytyy lähinnä kansainvälisiä ketjuliikkeitä. Jos kaipaa yksilöllisempää ostettavaa, kannattaa sukeltaa poikkikaduille tutkimaan pikku putiikkeja. Hôtel de Villea vastapäätä on iso tavaratalo BHV Marais, jonka kirjaosastoa on pakko kehua! Valtavan kokoiselta osastolta löytyy lähinnä ranskankielistä kirjallisuutta, mutta myös upeita englanninkielisiä teoksia Pariisista.

Alueen ykkösnähtävyys on epäilemättä Île de la Citéllä sijaitseva Notre-Damen katedraali. Jos jonottelu ei haittaa, niin suosittelen ehdottomasti kipuamaan kellotorneihin, joista aukeaa aivan huikeat näkymät Pariisin kattojen yli. Samalla pääsee tutkimaan lähietäisyydeltä kirkkoa koristavia gargoileja. Itse jonotin torneihin tunnin verran, mutta silloin onneksi oli lämmin kesäaamu ja olin varustautunut kirjan kera 🙂

Valokuvataiteen ystävien kannattaa ehdottomasti käydä Maison Européenne de la Photographiessa, jossa on aina huippuluokan valokuvanäyttelyitä. Sinne ei voi pääsylippuja ostaa etukäteen, joten varsinkin suosituimpien näyttelyiden aikana kannattaa varautua taas jonotteluun. Huomioitavaa on myös se, että marraskuun terrori-iskujen jälkeen useimpiin museoihin ei saa viedä A3-kokoa suurempaa laukkua mukanaan ollenkaan. Kuuleman mukaan monissa paikoissa pitää turvatarkastuksen yhteydessä avata laukun lisäksi myös takki ja esitellä, ettei vartalolle ole kiedottu räjähdevyötä…

Täällä sijaitsee myös modernin taiteen museo Centre Pompidou. Museossa on valtavan (n. 50 000 teosta) kokoelman lisäksi aina vaihtuvia näyttelyitä. Tyhjin vatsoin ja kiireessä ei tänne kannata tulla, sillä museo on todella iso! Ylimmän kerroksen tasanteelta on myös komeat maisemat Pariisin yli.

Neljännessä arrondissementissa kannattaa harrastaa ajan kanssa sitä kuuluisaa flaneerausta. Alue on kovin kaunis ja koskaan ei tiedä mitä kivaa nurkan takaa löytyy. Itse osuin kerran sattumalta todella hienoon pop up -valokuvanäyttelyyn The Rolling Stonesista! Kävelyreitille kannattaa sisällyttää 1600-luvulla rakennettu komea Place des Vosges -aukio, joka on pysynyt alkuajoistaan saakka entisellään. Aukio käsittää 39 lähes identtistä, kaunista taloa, jotka aikoinaan rakennettiin aristokraateille. Aukion varrella asui vuosina 1832-1848 muuan Victor Hugo, jonka kotitalo on sittemmin muutettu museoksi.

Paljon kaikkea kivaa on siis neljännessä arrondissementissa. Mikäli haluaa alueella yöpyä ja rauhassa nukkua, kannattanee hotelli valita tarkasti jostain muualta kuin Marais’n baarikortteleista tai Bastillen aukion ravintoloiden läheisyydestä. Shoppailuun, kahviloissa istuskeluun ja kulttuurista nauttimiseen alue on joka tapauksessa loistava!

pariisi05 167

Viikko terrori-iskujen jälkeen

~ Tuula Salminen ~ Jätä kommentti

Pariisi alkaa nousta jaloilleen. Kaduilla virtaa ihmisiä kuten ennenkin, museot ja nähtävyydet ovat taas auenneet, terasseilla syödään ja juodaan, konserteissa käydään ja kahviloissa istuskellaan. Ja hyvä niin. Pelolle ei saa antaa sijaa.

Pariisin matkailuala on ymmärrettävästi kärsinyt viime perjantain tapahtumien jälkeen. Toivottavasti notkahdus jää lyhytaikaiseksi, sillä Pariisi on yksi maailman upeimmista kaupungeista ja olisi sääli, jos ihmiset jättäisivät sen terrorismin pelossa kokematta. Terrori-iskuja tulee jatkossakin, se on varmaa. Mutta tuleeko seuraava isku Pariisiin, Lontooseen vai kenties Tukholmaan – sitä emme tiedä. Terrori-iskun kohteeksi joutumisen riski on kaikesta huolimatta hyvin pieni, joten sen takia matkustamista, uusiin kaupunkeihin ja kulttuureihin tutustumista ei kannata jättää väliin.

Uskon, että viime perjantain tapahtumat saavat pariisilaiset (ja me muut Pariisille sydämemme menettäneet) rakastamaan ja vaalimaan kaupunkiaan entistä lujemmin. Pariisin tunnuslause on Fluctuat nec mergitur, vapaasti käännettynä ”aaltojen huojuttama, mutta ei uppoa”<3

iltaeiffel 022